Lukijalta

Pelastetaan Suomen rannikkokalastus

Lukijalta 13.06.2018

Hylje- ja merimetsokantojen hallinta yksinomaan suojelun ehdoilla on johtanut Suomen rannikkokalastuksen romahtamiseen. Tuki- ja kehittämistoimilla ei pystytä kompensoimaan sitä tosiseikkaa, että hylkeitä ja merimetsoja on liikaa. Rannikkokalastuksen pelastaminen ja kotimaisen luonnonkalan saatavuuden turvaaminen edellyttää vahinkoeläinkantojen voimakasta vähentämistä.

Saaristomerellä yli puolet päätoimisista kaupallisista kalastajista on menettänyt toimentulonsa 2000-luvun aikana. Myös rannikkokalastuksen taloudellisesti tärkeimpien kalalajien saalis on pienentynyt yli puolella. Samaan aikaan harmaahyljekanta on kolminkertaistunut ja pesivien merimetsojen määrä on kasvanut yhdestä lähes kuuteen tuhanteen pariin.

Hylkeiden aiheuttamat saalis- ja pyydysvahingot ja kalojen karkottuminen pyyntipaikoilta ovat suurin syy kalastajamäärän vähenemiseen ja saaliiden pienenemiseen. Suorien vahinkojen lisäksi hylkeet vaikuttavat rannikon kalakantoihin, ja sama koskee merimetsoja.

Kiinnostus hylkeenmetsästykseen on hiipunut. Kiintiömetsästystä voitaisiin helpottaa avaamalla hylkeidensuojelualueet ja kansallispuisto metsästykselle. Rauhoitusajan lyhentäminen saattaisi mahdollistaa metsästyksen myös jäältä. Mutta vaikka kaikki helpotukset toimeenpantaisiin, suurin ongelma jää; hylje ei ole kiinnostava tai arvokas riistaeläin. Vaikka Suomen ja Ruotsin koko nykyinen kiintiö saataisiin metsästettyä, Itämeren harmaahyljekanta jatkaisi kasvuaan.

Kiintiömetsästyksen lisäksi tarvitaan muita toimia. Uudessa hyljekantojen hoitosuunnitelmassa on mahdollistettava hyljekantojen pienentäminen kalakannoille ja kalastukselle kestävälle tasolle. Suomessa on ammattilaisia, jotka tietävät, miten tämä tehdään. Kyse on yleisen edun nimissä tehtävästä poliittisesta päätöksestä, joka ratkaisee, onko Suomessa jatkossa rannikkokalastusta vai ei.

Pitkällä tähtäimellä Suomen tulisi tehdä yhteistyötä harmaahyljekannan säätelemiseksi kaikkien Itämeren valtioiden kanssa. Samalla tulisi pyrkiä EU:n hyljetuotekauppakiellon kumoamiseen.

Merimetsojen vaikutuksista kalakantoihin on ristiriitaisia käsityksiä kaikkialla maailmassa; jopa samoista aineistoista saadaan aivan erilaisia tuloksia. Yhä useammassa tutkimuksessa on saatu viitteitä linnun vaikutuksista erityisesti ahveniin ja kuhiin.

EU:n kalastuskomissaari Karmenu Vella on kehottanut jäsenvaltioita käyttämään hyväkseen lintudirektiivin poikkeusmahdollisuutta kalavesille ja vesistöille koituvan vakavan vahingon estämiseksi. Muissa Itämeren maissa vakavan vahingon näytön taakka on ollut huomattavasti pienempi kuin Suomessa.

Merimetsokannan rajoittamiseksi tulee laatia valtakunnallinen kannanrajoitussuunnitelma. Suunnitelman täytäntöönpano voidaan asettaa tuleville kalatalousalueille tulostavoitteeksi toimintarahaa vastaan.

Kun hylje- ja merimetsokantojen kestävä taso on saavutettu, jatketaan suunnitelmallista ylläpitävää kannanhoitoa. Kiinnostusta metsästykseen voidaan lisätä maksamalla kannanhoitokorvausta tai korvausta kalaston ja kalastuksen suojelusta.

Esittelimme toukokuun lopulla yllä mainittuja toimenpide-ehdotuksia maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle. Jäämme odottamaan ministerien toimenpiteitä.

Maria Saarinen

kalatalousaktivaattori

Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä

Olavi Sahlstén

kaupallinen kalastaja

pj Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry

Naantali

Matti Agge

kaupallinen kalastaja

Parainen

Aiheeseen liittyvät artikkelit