Lukijalta

Syrjäseutujen tiestö

Lukijalta 05.12.2018

Suomen tieverkosto on rapautumassa kunnossapidon puutteeseen. Ongelmasta on paljon puhuttu, mutta teot ovat olleet varsin vähäpätöisiä. Rahaa tiestön ylläpitoon ei tunnu riittävän.

Heikkokuntoista tiestöä on kesällä ja talvella, ylemmällä ja alemmalla tieverkolla. Ei ole harvinaista, että kuopat kesäisin, sekä lumi, sohjo ja jää talvisin vaarantavat liikenneturvallisuutta. Esimerkiksi valtatie 6 Joensuusta pohjoiseen on talvella usein huonosti aurattu, polanteinen ja jäinen – suorastaan vaarallinen.

Erityisen vaikeaksi on käymässä yksityisteiden kunnossapito. Yhteiskunnan tuki on vähäistä. Perusparannus- ja kunnossapitoavustuksia on vuosien mittaan supistettu. Teiden hoitorasitus on siirtynyt tieosakkaiden vastuulle. Taajamissa tiestö hoidetaan yhteisin verovaroin. Samalla monien yksityisteiden käyttäjä­määrä on vähentynyt ja ylläpitorasitus kohdistuu entistä pienemmälle osakasmäärälle.

Kunnollinen tieverkosto on myös harvaan asutuilla seuduilla välttämättömyys. Ihmisten päivittäinen asiointi ja terveydenhoito vaativat toimivan tiestön. Maaseudun elinkeinot, kuten maa- ja metsätalous ja matkailu, eivät menesty ilman kunnollisia tieyhteyksiä. Kasvava puutavaran kuljetustarve edellyttää nopeaa alemman tieverkon kunnostamista.

Pitkät leudot syksyt ja vähäroutaiset talvet – joskus myös todella sateiset kesät – tuovat tulevaisuudessa lisää haastetta tienpitoon. Muutos ilmasto-olosuhteissa vaatii lisää panostusta teiden peruskorjauksiin ja ylläpitoon. Ilmaston muuttuminen on otettava ennakoivasti huomioon tienpitoa suunniteltaessa.

On edelleen välttämätöntä pitää koko Suomi asuttuna ja elinkeinotoiminnan piirissä. Valtion väylähankkeet keskittyvät eteläisen Suomen väylien kehittämiseen. Tämä edellyttää uudelta edus­kunnalta ja hallitukselta riittävää ja alueellisesti tasapuolista satsausta tiestöön.

Myös kunnissa on syytä kohdentaa nykyistä enemmän varoja yksityisteiden kunnossapitoon. Kuntien tulisi nykyistä enemmän kohdistaa neuvonta- ja ohjeistuspalveluja tiehoitokunnille. Monissa tiekunnissa ei ole enää riittävästi omia voimavaroja tiehoito­kunnan hallintoon ja tien hoidon järjestämiseen.

Sulo Eskelinen

puheenjohtaja

Pohjois-Karjalan talous ja luonto ry

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT