Lukijalta

Kaivos­valtaus omalle maalle?

Lukijalta 05.12.2018

Eduskunta hyväksyi toukokuussa äänin 141–42 EU:n ja Kanadan välisen vapaakauppa­sopimuksen Cetan. Sopimus astuu voimaan, kun kaikki jäsenmaat ratifioivat sen.

Tämän jälkeen Suomi päätyy entistä vahvemmin ylikansallisten yhtiöiden kylmään syleilyyn. Sopimus antaa yrityksille mahdollisuuden haastaa valtio oikeuteen, jos valtio toimii niiden etuja vastaan. Eli Suomen ympäristö- ja työlainsäädäntö ei täysi­määräisenä koskisi kanadalaisia kaivosyhtiöitä.

Vapaakaupan huumassa Avi ja Ely lakkautetaan. Lupa­prosesseja nopeuttamaan tulee 2020 aloittava Luova. Ympäristöministerikin ylisti uutta Luovaa, vaikka enemmin siitä on tulossa kaivosteollisuuden etujärjestö kuin valtion riippumaton virasto.

Vaalien lähestyessä minis­teri Orpo puhuu kestävän kehityksen tärkeydestä. Neljä vuotta olisi ollut aikaa uudistaa kaivoslaki ja rojaltijärjestelmä, sekä saada kaivosverotus ajan tasalle.

Finnwatchin mukaan verolainsäädännön puutteiden takia metallikaivosten osuus bruttokansantuotteesta on vain 0,1 %, vaikka metalleja louhitaan vuosittain miljardin arvosta. Lisäksi Nobel palkittu Holmström kannustaa päättäjiä luomaan kahden kerroksen työmarkkinat ja lisäämään maahanmuuttoa teollisuuden tarpeisiin.

Tukesin mukaan 46 yhtiötä etsii malmeja Suomesta. Suomen houkuttelevuutta lisää valmis infra ja se, että käytännössä GTK lahjoittaa maaperätiedot ulkomaalaisille toimijoille. Maamme pinta-alasta jo 14 prosenttia on varattu kaivosteollisuudelle.

Jollei 1700-luvun valtausperiaatetta muuteta ennen Cetan astumista voimaan, on maanomistajilla olemattomat mahdollisuudet vaikuttaa valtaajien toimiin. Tietysti voi tehdä valtauksen omalle maalle tai perustaa hautausmaan.

Jari Laiho

Laitila

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT