Lukijalta

Gm-tekniikan pelko käy kalliiksi

Ismo Heinisuo
insinööri, geeniteknologiaan perehtynyt vapaa toimittaja
Lukijalta 13.11.2013

Euroopan kasvinjalostuksessa tapahtuu ihmeellisiä asioita. Tiedemiehiä ei enää uskota ja tieteellä on alettu jopa pelotella.

Maatalous on miljardien bisnestä, jonka taustalla on todella suuret rahat myös kasvinjalostuksessa. Suurelta yleisöltä piiloon jääneestä esimerkistä käy kahden teollisuusperunalajikkeen välinen kilpailu, jossa häviäjä lynkattiin tieteellisen pelottelun avulla.

”Luonnonluoma” Europlan -peruna voitti ”luonnonvastaisen” Amfloran, vaikka lajikkeilla ei todellisuudessa ollut mitään eroa. Hävinnyt Basf-yhtiö joutui siirtämään tutkimustyönsä muille mantereille, pois Euroopasta.

Kilpailu sai alkunsa 1990-luvulla, kun teollisuudelle alettiin kehittää perunalajiketta, jonka tärkkelys sopisi suoraan liimaustarkoituksiin. Aikaisemmin tavallisen perunan tärkkelyksestä oli puhdistettava haitallisen amyloosin osuus, joka edusti puolta koko määrästä.

Amyloosi on teollisuudelle niin haitallista, että se oli poistettava kemiallisesti ennen käyttöönottoa. Prosessi on kallis, rasittaa ympäristöä ja hukkaa energiaa.

Tärkkelyksen toinen puoli amylopektiini kelpasi suoraan teollisuuskäyttöön. Paperitehtaalla tarvitaan puhdasta tärkkelystä paperin pintaan tai massan joukkoon vahvistukseksi.

Teollisuudelle oli edullisempaa saada tärkkelystä, josta ei tarvinnut poistaa haitta-ainetta. Tutkijat olivat alusta alkaen hyvin perillä, mistä kiikasti: oli sammutettava yksi ei-toivottu geeni, joka edesauttoi haitallisen amyloosin muodostumista.

Työ ei ollut asiantuntijoille edes vaikea, koska vastaava geenin vaientaminen oli onnistunut useasti aikaisemmin vanhoillakin konsteilla toisilla kasveilla. Amfloran jalostuksessa perimää rukattiin geeniteknologian avulla siten, että alkuperäinen ei-toivottu geeni lakkasi toimimasta.

Tuloksena oli hetivalmista tärkkelystä teollisuudelle. Tällainen konsti geenimuuntelussa on 29 vuotta vanha.

Koko ajan kuvassa olivat myös geenivastustajat. Basfin kenttäkokeita alettiin sabotoida ja muutkin pahanilman linnut yhtyivät kuoroon, joka piti tätä tarkkaa geenimenetelmää luonnottomana.

Amflora sai viljelyluvan EU:ssa vasta 14 vuoden päästä hakemuksen jättämisen jälkeen vuonna 2010. Sinä aikana kilpailja Europlan oli kuitenkin jo vallannut markkinat.

Europlanin tutkijat saivat tehdä työnsä rauhassa 75 vuotta vanhalla mutaatioihin perustuvalla geenimuuntelulla. Niistä oli poimittavissa mutantti, jossa ei-toivottu geeni oli sammunut.

Luonnon omat mutantit ovat sinänsä äärimmäisen harvinaisia, tosin esimerkiksi Tshernobylin takapihalla niitä on tietysti keskimääräistä enemmän.

Normaalisti kasvinjalostuksessa mutantteja tehdään keinotekoisesti säteilytyskammioissa ja toimintaa jatketaan vielä voimakkailla kemikaaleilla soluhäiriöitten lisäämiseksi.

Mutaatiojalostusta saa tehdä aivan vapaasti missä tahansa.

Menetelmä on jäänyt vapaaksi kaikesta, mistä uudempaa geenimuuntelua syytetään. Vihreätä liikettä ei ollut 75 vuotta sitten ja menetelmä pääsi livahtamaan ikään kuin koira vihreitten veräjästä.

Europlan sammutti siis saman geenin tällä ”luonnollisella” menetelmällä. Europlan ei kerro mutanttinsa löytöhistoriaa mutta biologian kannalta on kuitenkin ihan sama, vaikka se olisikin oikeasti noukittu Tshernobylin takapihalta.

Europlan mainostaa perunaansa luonnon luomaksi. ”Innovatiivisen trendikäs laatutuote, joka on sopusoinnussa luonnon kanssa”, kertoo mainoslause.

Pian saamme nähdä, kun joku vihreä teollisuuspatruuna alkaa viljellä Europlan -perunaa luomuna. Amfloraa emme tule näkemään luomuviljelyssä, koska sen ei-toivottu geeni on väärin sammutettu.

Basf-firmalla oli hakemuksessaan mukana myös ruton kestävä peruna valmiiksi kehitettynä. Lapsi lensi pesuveden mukana, kun Basf vei mennessään pois Euroopasta myös tämän innovaation.

Villiperunassa on luonnostaan rutonkestävyys, mutta ne geenit voidaan siirtää viljelyperunaan vain geenimuuntelulla. Nyt jatketaan kuten ennenkin torjuntaruiskutusten varassa.

Luomuperuna ei ole myöskään suojassa rutolta. Olisiko muuten perunanviljelijä kysynyt jalostustavan perään, jos olisi alkanut viljellä rutonkestävää perunaa?

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT