Lukijalta

Keskittäminen eriarvoistaa väestöä eikä tuo säästöjä

Lukijalta 25.11.2016

Usein kuulee väitettävän, että kaupungistumisella on suora kytkös taloudelliseen kasvuun. Entä jos onkin toisinpäin eli vaurastuminen johtaa keskittymiseen? Palvelujen, työpaikkojen ja koulutuksen keskittäminen ajaa väestöä suuriin keskuksiin. Jos suurimmat investoinnit tehdään pääkaupunkiseudulle, niin se ohjaa väestön sijoittumista ja luonnollisesti nostaa tuottavuutta siellä.

Palvelujen ja työpaikkojen keskittämistä perustellaan säästöillä. Keskittäminen johtaa maaseudulla olevan infra­struktuurin tuhlaukseen. Tuoko se säästöjä, jos jo kertaalleen rakennettu infra joudutaan rakentamaan uudelleen kasvukeskuksien uusille asukkaille?

Keskittämällä syntyy suuria palveluyksiköitä eikä pienillä, paikallisilla yrittäjillä ole mahdollista pärjätä kilpailutuksissa.

Monikansalliset suur­yritykset voittavat kilpailutukset muun muassa tilapäisellä alihinnoittelulla.

Tämä johtaa monopolisoitumiseen, eikä se todistetusti tuo säästöjä. Lisäksi kunnat menettävät verotuloja ja pahimmassa tapauksessa ajautuvat kriisikunniksi.

Keskittämällä investoinnit, palvelut, työpaikat ja koulutus pakotetaan väestö muuttamaan perässä. Tämä johtaa asumisen kustannusten huimaan nousuun keskuksissa.

Pää­kaupunkiseudulla asumista ei pysty pienellä palkalla maksamaan ja tämä lisää verovaroin kustannettavia asumis- ja toimeentulotukia.

Harvaan asutulla alueella asuntojen hinnat romahtavat, joten halu myydä asunto alle hankintakustannusten ei houkuta.

Elinkeinoelämäkin tulee siis kärsimään, sillä työn tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa.

Myös lähidemokratia kärsii ja valta keskittyy. Suuret keskukset määräenemmistöllä päättävät mitä palveluja ja investointeja maaseudulle annetaan.

Väestö eriarvoistuu, kun keskiasteen koulutukset keskitetään kasvukeskuksiin. Jopa 25 prosenttia nuorista syrjäytyy, jos paikkakunnalla ole toisen asteen koulutusta.

Sote-palveluissa esimerkiksi matkakulut ja menetetty työaika voivat osoittautua kalliimmaksi kuin itse hoito. Matka­kulut ovat jo noin 300 miljoonaa, ja vain pieni osa korvauksiin oikeutetuista toistaiseksi hakee korvausta.

Kustannusten nousu ennustaa asiakkaiden aktivoitumista korvaushakemuksiin. Lisäksi pitkä etäisyys hoitoon eriarvoistaa väestöä ja lisää sote-kustannuksia, sillä viivästynyt ensihoito lisää komplikaatioita.

Keskittäminen johtaa luonnonvarojen tuhlaukseen, sillä niiden hyödyntäminen edellyttää lähelleen työn­tekijöitä, koulutusta ja palveluja. Sen sijaan että edelleen viemme vain lankkua ja sellua, meidän pitäisi nostaa jalostusastetta. Se loisi työpaikkoja ja nostaisi viennin arvoa.

Keskittäminen kuitenkin vähentää maa- ja metsätalouden houkuttelevuutta.

Jos keskittäminen ei hyödytä luonnonvarojen käyttöä, kotimaisia pk-yrityksiä, oma­varaisuutta ruuassa, lähi­ demokratiaa, yhdenvertaisia palveluja eikä tuo säästöjä, niin kuka hyötyy keskittämisestä?

Riitta Kuismanen

Pirkkala

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT