Lukijalta

Maakunnat elättävät pääkaupunkia

Sinikka Eronen
Polvijärvi, Pohjois-Karjala
Lukijalta 23.03.2012

Melkein aina ”etelän lehdistön” jutuissa kerrotaan, miten pääkaupunkiseutu elättää muuta Suomea. Asia ei suinkaan ole näin, vaan asiasta jätetään tarkoituksellisesti kertomatta toinen puoli.

Vuonna 2008 valtion kaikista virkamiehistä oli töissä Uudellamaalla 40 prosenttia, 58 326 henkilöä, ja valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden työvoimasta 46 prosenttia (32 028 hlöä). Seuraavina olivat Varsinais-Suomi 11 123 virkamiestä (4 164 valtionyhtiöissä), Pirkanmaan maakunta 10 737 (5 473), Pohjois-Pohjanmaa 7 979 (3 300) henkilöä ja viidentenä Keski-Suomi 7 721 (3 059).

Lähes kaikilla muilla alueilla on virkamiesten määrä vähentynyt, mutta Uudellamaalla on määrä lisääntynyt kymmenen edellisen vuoden aikana 3,8 prosenttia. Millainen olisi esimerkiksi Pohjois-Karjalan taloudellinen tilanne, jos Uudenmaan lähes 60 000 virkamiestä olisivatkin töissä Pohjois-Karjalassa eivätkä Uudellamaalla?

Valtion toimintamenoista (palkat ym.) yli 33 prosenttia eli 4,8 miljardia euroa kohdistuu pelkästään pääkaupunkiseudulle (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) vuonna 2008. Kun valtion toimintamenojen keskiarvo koko maassa oli 2 614 euroa/asukas, pääkaupunkiseudulla se oli 4 733 euroa/asukas. Siis pelkästään Helsingin alueelle kohdistuvien valtion toimintamenojen määrä on noin 2,73 miljardia euroa/v (2008) ja Espoon osalta noin 1,14 miljardia euroa/v (2008).

Helsinki joutuu maksamaan 285,7 miljoonaa euroa muille kunnille tulontasausta (HS 7.2.2012). Koko maan verovaroin tuetaan pääkaupunkiseutua puolestaan vuosittain 8,24 miljardilla eurolla ja siitä pelkästään Helsinkiä keskimäärin 4,69 miljardilla eurolla. Tämä ilman valtion pääkaupunkiseutuun kohdistuvia investointeja, kuten kehärataa, oikorataa, länsimetroa, eduskuntatalon peruskorjausta jne.

Kuningas Kustaa Vaasa päätti perustaa Helsingin kaupungin vuonna 1550 ”kilpailijaksi” Tallinnan kaupungille. Paikalla asui silloin 25 talonpoikaa, jotka kruunu päätti häätää muuttamaan idemmäksi ja määräsi sitten Rauman, Ulvilan, Porvoon ja Tammisaaren porvareita muuttamaan ja asettumaan Koskenkylän ja Viikin maille. Näin syntyi Helsingin kaupunki. Kaupungissa oli 1630-luvulla 650 asukasta, n. 100 lehmää, viisi sikaa sekä n. 30 hevosta ja saman verran lampaita.

Helsingissä oli n. 1 500 asukasta 1700-luvun puolivälissä, kun Viaporia, nykyistä Suomenlinnaa alettiin rakentaa v. 1748. Vuonna 1750 Viaporin työmaalle oli komennettuna 6 500 miestä Turun, Uudenmaan, Hämeenlinnan, Pohjanmaan, Porin ja Savon rykmenteistä.

Linnoituksella oli valtava vaikutus kaupungin elämän virkistymiseen ja Helsingin keskeisen aseman vakiintumiseen Itämeren piirissä. Vuosisadan loppupuolella Ruotsin hovin ”kulturelli elämä” alkoi säteillä Helsinkiin Viaporin upseerien välityksellä. Tuohon aikaan ei tupakkatehtaan lisäksi ollut kaupungissa varsinaista teollisuutta, mutta tiilitehtaita oli jo riittävästi.

Kun Suomi siirtyi osaksi Venäjän valtakuntaa, keisari Aleksanteri I aloitti Helsingin rakentamisen rahoja ja vaivoja säästämättä. Helsingistä tehtiin Suomen suurruhtinaskunnan pääkaupunki 1812.

Kaupunkiin rakennettiin pelkästään C. L. Engelin suunnitelmien mukaan n. 30 julkista rakennusta 1800-luvun alkupuolella. Toinen rakennusaalto alkoi, kun keisari päätti siirtää yliopiston Turusta Helsinkiin v. 1828. Virkamieskunnan lisäksi, myös yliopistoväki siirtyi Helsinkiin. Myöhemmin on rakennettu rautatiet, lentokenttä ja maantiet, joiden solmukohdaksi pääkaupunkiseutu on tehty.

Nämä pari esimerkkiä pääkaupunkiseudun historiasta todistavat, ettei pääkaupunkiseudulla ole ollut alun perin mitään luontaista vetovoimaa, mikä olisi tuonut asutusta tai muuta hyvinvointia seudulle, vaan kaikki on väkisin ja suurella rahalla saatu aikaan. Useimmat muut Suomen kaupungit ovat syntyneet luontaisesti joko vesivoiman tai muiden luonnonvarojen ympärille tai johonkin jokisuuhun, minne on ollut hyvät kuljetusyhteydet sisämaasta mm. puutavaran, tervan, voin ja muiden vientitavaroiden kuljetukseen.

Ei ole pääkaupunkiseudun omaa ansiota, että suuryhtiöiden pääkonttorit ja sitä kautta yhteisöverotulot ovat keskittyneet sille alueelle, vaan se on vuosisatoja kestäneen verotulojen ja valtionhallinnon keskittämisen tulos. Näitä veroja me maksamme edelleenkin koko Suomessa.

Muistaakseni muutama vuosi sitten oli jonkun puolueen vaaliteemana ”Vastakkainasettelun aika on ohi”. Pitäisikö tämä vaaliteema ottaa uusiokäyttöön?

Pääkaupunkiseudulla ole edes omaa juomavettä. Sekin pitää tuoda Keski-Suomesta.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT