Lukijalta

Otetaan vessafosfori talteen lannoitteeksi

Lukijalta 15.03.2017

Ihmiskunta ei ehdi toteuttaa pitkän aikavälin haaveitaan, jos emme opi kierrättämään vessatuotoksiamme uuden ruuan lannoitteeksi.

Nykyinen suuri väestö elää louhitun fosforilannoitteen varassa. Jokaisella isolla ja pienellä pöntönvedolla annos fosforia poistuu ikuisesti viljelykierron ulottumattomiin. Tällä tavoin ruokaturvaa ei kyetä ylläpitämään satojakaan vuosia.

On luotava fosforin kierrätysjärjestelmä – vaadittava kakka ja pissa takaisin. Tietysti hygieenisesti, terveellisesti, vähin kustannuksin ja vaivattomasti.

Viime vuosikymmeneltä on insinööritoimistojen suunnitelmia ja koelaitoksia, joissa matka alkaa pöntöstä, liete pumpataan puhdistamolle, saostetaan, hämmennetään, ilmastetaan ja seisotetaan. Liukuhihna siirtää lietteen erilleen vedestä. Kasa kuivataan, kuljetetaan ja poltetaan. Tuhka, joka sisältää pääosan pöntöstä liikkeelle lähteneestä fosforista, suunnitellaan sekoitettavaksi oheisaineisiin ja kuljetettavaksi pelloille.

Prosessissa on ongelmia myrkyllisten aineiden ja kannattavuuden kanssa. Laajamittaista todellisuutta yhdyskuntalietteen poltto lannoitteeksi ei liene missään.

Minun pientalossani jätökset putoavat itse keksimääni putkihuussiin, joka ei sijaitse pihan perällä vaan olohuoneen vieressä lämpimänä, valoisana ja hajuttomana. Noin 50 henkilökäyttövuorokauden välein tyhjennän metrisen putken ulkokautta liukumatolla pihakompostiin ja siitä kolmen vuoden päästä perunamaalle.

Ei ole kannattavuus­ongelmaa. Kuljetuksiin kuluu lihasvoimaa ja alipainetuulettimeen sähköä 12 euron verran vuodessa. Toki sähköä menee hieman myös valaistukseen, jotta täysistunnossa on mukava lueskella Hesaria.

On selvää, että kompostilannoitteen tekeminen paikan päällä oman perunamaani vieressä on monin verroin resurssi­tehokkaampaa kuin lietteen polttamismenetelmässä.

Toki omakotitalon kompostihuussin soveltaminen kerros­taloon on keksimättä – ja saattaa sellaiseksi jäädäkin, sen verran vaikea tehtävä on.

Kymmeniä prosentteja väes­töstä asuu kuitenkin omakotitaloissa. Siksi kaavoituksessa, jätevesisäädöksissä ja kuntien rakennusjärjestyksissä olisi järkevää suosia omakotitalo­kohtaisia kompostikäymälöitä.

Hallitus löi syksyllä lukkoon muutokset haja-asutusalueen jätevesimääräyksiin. Laki antaa kuntien ympäristösihteereille tulkinnanvapautta.

Hyvä porkkana olisi suoda kompostihuussitaloille pieni helpotus pesuvesien käsittelyyn. Jos molemmat vessatuotokset käytetään lannoitteeksi, talo saisi johtaa harmaat vedet kahden tai kolmen saostuskaivon kautta pelto-ojaan.

Tällainen ympäristösihteerin tarjous parantaisi tilannetta sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä eikä maksaisi kellekään mitään.

Raimo Laakia

Sipoo

Aiheeseen liittyvät artikkelit