Lukijalta

Päivä, jolloin maailmasta katosi raha

Lukijalta 19.06.2017

Olemme kiihtyvällä vauhdilla siirtymässä virtuaaliseen maksamiseen netissä tai teemme sen erilaisilla maksukorteilla.

Käteinen raha, setelit ja kolikot, ovat edelleen useimmille jokapäiväisessä elämässä väline, jolla päivittäiset ostokset maksetaan.

Ensimmäiset kolikot otti käyttöön Anatolian kuningas Alyattes vuonna 640 eaa. Kolikot olivat kultaa ja hopeaa. Ennen sitä kauppaa oli käyty viljalla, simpukan kuorilla, eläinten nahoilla tai vastaavilla vaihdannan välineillä.

Kulta on ollut ihmiskunnan tärkein vaurauden symboli. Espanjalainen Hermán Cortés valloitti 1500-luvulla Meksikon. Paikallisten ihmettelyyn, miksi he niin suuresti himoitsivat kiiltävää metallia, hän totesi: Minulla ja kumppaneillani on sydämessä tauti, joka paranee vain kullalla.

Suurin osa maailman vauraudesta on kuitenkin sijoitettu arvopapereihin, kiinteistöihin, tehtaisiin, koneisiin tai muunlaiseen arvonsa säilyttävään reaaliomaisuuteen. Niillä käytävä kauppa tapahtuu niin sanottuina transaktioina, näkymättöminä rahansiirtoina rahalaitosten tai vastaavien finanssijärjestelmien toimesta. Vain harvoin se muuttuu vaihdossa käteiseksi rahaksi.

Yhä lähempänä on se päivä, jolloin viimeinenkin seteli katoaa maailmasta. Olemme kiihtyvällä vauhdilla siirtymässä virtuaaliseen maksamiseen netissä tai teemme sen erilaisilla maksukorteilla. Yhä useammalle rahan käsite on vain symbolinen.

Vaarana onkin, että virtuaali­maailmassa elävä ihminen menettää perinteiset käsitykset reaalimaailmasta ja sitä koossa pitävistä arvoista, jonka yhtenä arvonmittana toimii käteinen raha. Tilalle ovat tulossa virtuaaliset maksu­välineet kuten bitcoin. Tämä ja vastaavat muut nettivaluutat voivat mullistaa maksuliikenteen ja korvata perinteisen pankin.

Megaluokan yritykset kuten Google, Facebook, Microsoft, Amazon, Über tai vaikkapa Airbnb ovat saavuttamassa monopoliaseman toimi­alallaan. Tämän turvin ne voivat sanella alansa pelisäännöt ja tarvittaessa kehittää omia maksujärjestelmiä. Sen takaa tuloksentekokyky, jolla niiden keräämien pääomien määrä ylittää jo monen pankin varannot.

Pankit ovatkin jalostamassa vauhdilla omia liiketoimintojaan. Ne alkavat muistuttaa yhä enemmän finanssitavara­taloja, jotka sijoittavat varoja kasvaviin ja tuottoisiin kohteisiin, kuten terveys- ja lääkäripalveluihin. Tarvitaan vieläkin radikaalimpia toimia, joilla pankit turvaavat olemassa­olonsa.

Pankit ovat liittoutumassa teknologiayritysten kanssa. Tämä tiedon ja rahan symbioosi näyttää toimivan. Lupaavat startup-yritykset ovat löytäneet kumppanuuden pankkien kanssa. Ne hyötyvät pankin leveistä hartioista ja asiakassuhteista. Vastaavasti pankki voi hyödyntää teknologia­yrityksen ohjelmointi- ja tietojen analysointiosaamista.

Amerikkalainen yritys Stripe prosessoi mobiili- ja korttimaksuja yritysten puolesta ja sovittaa ne pankin maksujärjestelmään. Pankeilla on myös uusia uhkia. Joustavia luottopalveluita tarjoavat yritykset ovat korvaamassa pankit tarjoamalla luottoa yrityksen veloitustositteita vastaan. Suurin muutos tullaan näkemään joustavien digitaalipankkien korvatessa raskaat kulurakenteet omaavat kivijalkapankit. Se voikin merkitä yhden aikakauden loppua.

Paavo Kajander

Pori

Aiheeseen liittyvät artikkelit