Lukijalta

Ruokaketju tarvitsee avointa keskustelua ja tekoja

Lukijalta 06.09.2017

Tuottajien huoli tulevaisuudesta on aito. Jos tällaista järjestelmää ei olisi, se pitäisi keksiä.

Maaseudun Tulevaisuuden pääkirjoituksessa 1.9. todettiin, että suuri kauppias viis veisaa toimintaansa liitetyistä epäkohdista. Kirjoituksessa viitataan muun muassa kaupan toimintatapoihin ja halpuuttamiseen.

Suomalaisten omistamana kuluttajaosuuskuntana halpuuttaminen eli hintojen alentaminen omaa toimintaamme tehostamalla on strateginen ydintehtävämme. Tätä meiltä ovat odottaneet niin asiakkaat kuin muut sidosryhmämme. Ruoan hinnalla on monessa kodissa väliä.

Miksi hinnasta on tullut niin tärkeä asia? Syynä on kansain­välisen kilpailun kiristyminen. Jos leikissä haluaa olla mukana ja pärjätä, on pitänyt olla valmis tehostamaan toimintaansa ja kilpailemaan hinnalla. Sekin on nähty, että toimijoita on kovan kilpailun tuloksena pudonnut pois pelistä.

Kilpailun kireyttä todistaa myös se, että S-ryhmän ruokakaupan tulos on lähes puolit­tunut 2000-luvulla. Päättäjienkin peräänkuuluttama kaupan alan kilpailu siis todella toimii.

On hyvä, että kauppatavoista käydään avointa keskustelua. Kantar TNS Oy:n tutkimuksen (2016) mukaan kauppatavat suoma­laisessa elintarvikeketjussa ovat pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Ketjun sopimuskäytäntöihin ollaan tyytyväisiä ja epä­kohtia nousi tutkimuksessa esiin vain pienessä vähemmistössä tapauksista.

Uskomme, että esi­merkiksi kauppatapalautakunnan kaltainen itsesääntely on olennaista, jotta mahdollisiin epäkohtiin voidaan puuttua. Ilmaan heitettyjen syytösten rinnalle kaivataan konkreettisempaa tietoa. Tämä on asia, jonka otamme äärimmäisen vakavasti. Jos toiminnassamme ilmenee epäreiluja käytäntöjä, haluamme tietää niistä ja korjata ne.

Suomalaiset rakastavat oman maan ruokaa, ja sitä me haluamme olla heille tarjoamassa.

Tuottajien huoli tule­vaisuudesta on aito. Viime vuosina Venäjän pakotteet, ylitarjonta sekä maailman markkinahintojen lasku ovat vaikuttaneet tuottajien asemaan kielteisesti. Tämä on fakta.

Soimaamisen ja syyttelyn sijaan nyt pitäisi miettiä keinoja: Miten pärjäämme tulevaisuudessa?

Selvitysmies Ilkka Mäkelä nostaa loppuraportissaan keskeiseksi tekijäksi ruokavientiin panostamisen. Raportissa todetaan, että panostamalla suomalaisten elintarvikkeiden vientiin pystymme helpottamaan koko ruokaketjumme arvonlisän tuottoa, kilpailu­kykyä ja kannattavuutta.

Kotimarkkinakeskeisyyden purkaminen edellyttää viennin kasvattamista. Viennin lisääminen taas vaatii panostuksia tuotekehitykseen, brändäykseen ja vientiosaamiseen.

Sekä Mäkelän selvitys että valtioneuvoston selonteko ruoka­politiikasta nostaa yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi ruoan ja ruokaketjun arvostuksen nostamisen. Tähän tavoitteeseen alan toimijoiden pitääkin yhdessä pyrkiä.

S-ryhmä julkaisi heinäkuussa Ruokamanifestin, jossa teimme linjauksia muun muassa antibioottien käytöstä lihantuotannossa ja läpi­näkyvyyden lisäämisestä ruokaketjussa.

Lisäksi haluamme vauhdittaa suomalaista ruoka­kekseliäisyyttä käynnistämällä start-up-foorumin keväällä 2018.

S-ryhmä on valmis avoimeen keskusteluun sekä tekoihin ruokaketjun menestyksen takaamiseksi.

Arttu Laine

kenttäjohtaja

SOK

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT