Lukijalta

Sudenhoitosuunnitelmasta voi tulla susi

Veikko Hakkarainen
Lieksa
Lukijalta 21.01.2015

Sudenhoitosuunnitelman kommentointi aikaa on jatkettu 21.1.2015 saakka. Tavallisen rivisuomalaisen ja metsästäjän vinkkelistä katsottuna siihen lienee tulossa monia asioita, jotka eivät tule pelaamaan käytännössä. Jos asiaa tarkastellaan pelkästään Suomen perustuslain puitteissa, niin siinä on monta kohtaa, jotka eivät huomioi kansalaisten yhdenvertaisuutta.

Millä perusteella joillakin Suomen paikkakunnilla ihmisten arkielämä tehdään aivan tarkoituksella ahdistavaksi susien takia?

Nykyisessä suunnitelmassa sovittiin susilaumojen lukumääräksi 20 ja nyt Rktl on arvioinut jo olevan niitä 29–40 ja näille ylimääräisille on esitetty vain 29 kannanhoidollista lupaa. Nämä luvat on esitetty annettavaksi laumojen nuorille yksilöille.

Miten jahtitilanteessa voidaan passiin tulleen suden ikä määrittää, kun ne tulevat sinne hyvin nopeasti kuin salama kirkkaalta taivaalta? Jos ammut vahingossa vanhan yksilön, joudut sakotetuksi tai käräjille.

Jahtiin kelpuutetaan vain 30 metsästäjää enimmillään. Miksi tuo raja on asetettu, kun kaikki halukkaat tulisi tasaveroisesti ottaa mukaan.

Eikö jokaisella jahtaajalla tulisi olla ainakin hirvenammuntakoe suoritettuna? Nythän sinne voi mennä niitä henkilöitä, jotka vain haavoittavat sutta ampuessaan sitä epävarmassa tilanteessa.

Eikö olisi paikallaan määrittää ne aseet ja patruunat, jotka olisivat kelvolliset sudenmetsästykseen?

Jahdin viestinnästä tulisi jahtipäällikön ilmoittaa mukana oleville sekä luvan myöntäjälle puhelimen yhteisviestillä, jolloin jahti olisi hyvin johdettu ja pysyisi hallinnassa.

Miksi jokainen susi pitää toimittaa Eviralle? Eikö olisi kohtuullista, että metsästäjät saisivat ainakin suden nahkan ja kallon vaivan palkkanaan, kun tekevät jahdin korvauksetta?

Sudenmetsästys tulisi kuulua Suomessa oman kansallisen päätösvallan alaisuuteen.

Direktiivin ensimmäisessä artiklassa suojeltavien lajien joukossa on susi ja artiklan poikkeuksissa on kohta i, jossa määritetään: uhanalaisia, lukuunottamatta niitä lajeja, joiden levinneisyys läntisellä palearktisella alueella ei ole uhanalainen tai vaarantunut.

Tämä läntinen palearktinen alue ulottuu Euroopasta Uralille saakka ja tämän alueen susimääräksi arvioidaan yli 40 000 sutta.

Tämän perusteella on aivan turha huoli pelko susien loppumisesta Suomessa.

Sudenhoitosuunnitelma tulisi olla valmistumisen jälkeen mahdollisimman käyttökelpoinen.

Sen takia siitä tulisi jo valmisteluvaiheessa pyrkiä karsimaan epäolennaiset seikat pois, jotta saavutettaisiin kaikkia osapuolia tyydyttävä lopputulos.

Aiheeseen liittyvät artikkelit