Lukijalta

Suomalainen ruoka ei ole itsestäänselvyys

Lukijalta 14.11.2014

Maidontuotannon rooli suomalaisessa maataloudessa on suuri. Valtakunnallisesti maidosta saatava markkinahintainen myyntitulo on noin miljardi euroa vuodessa, mikä muodostaa reilut 40 prosenttia koko maatalouden myyntituloista. Tilaa kohti laskettuna myyntitulo on noin 113 000 euroa.

Myös Suomen kansantalouden näkökulmasta maataloudessa liikkuvat rahavirrat ovat merkittäviä, kun maataloustuotteiden myynnistä saatavia tuloja käytetään tuotantopanosten ja –tarvikkeiden sekä erilaisten palvelujen hankintaan. Maatalouden tuloilla katetaan myös viljelijäperheen yksityistalouden menot.

Itä-Suomessa maidontuotannon merkitys on suhteessa vielä suurempi. Vuonna 2013 Etelä-Savossa maidon osuus maatalouden myyntituloista oli 60 prosenttia (52 milj. euroa), Keski-Suomessa 65 prosenttia (49 milj. euroa), Pohjois-Karjalassa 68 prosenttia (63 milj. euroa) ja Pohjois-Savossa 68 prosenttia (147 milj. euroa).

Maataloudella ja sen osana maidontuotannolla on erittäin suuri merkitys koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Kotimainen ruoka pitää yllä kotimaista työllisyyttä ja positiivista vaihtotasetta, minkä lisäksi huoltovarmuuden kannalta kotimainen maataloustuotanto on keskeisessä roolissa.

Aluetaloudessa maatalouden merkitys kasvaa sitä suuremmaksi, mitä kauemmaksi kasvukeskuksista siirrytään. Käytännössä tämä tarkoittaa koko maata, pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta. Maatalouden maksamat verot (tulo- ja kiinteistöverot) pitävät yllä merkittävää osaa maaseutuvaltaisten kuntien palveluista.

Maidontuotannon asema maaseudun ja koko Suomen hyvinvoinnin ylläpitäjänä on kuitenkin uhattuna. EU:n Venäjälle asettamat pakotteet ja niistä seurannut elintarvikkeiden tuontikielto ovat pudottaneet maidon tuottajahintaa neljä senttiä litralta, minkä lisäksi tulee arviolta kahden sentin menetys, kun osuuskunnilla ei ole mahdollisuutta maksaa jälkitiliä. Yhteensä kuuden sentin pudotus tuottajahintaan tarkoittaa noin 14 prosenttia pudotusta maidon myyntituloon.

Venäjän pakotekiistan maksumiehiksi joutumisen lisäksi maidontuottajia, kuten kaikkia suomalaisia maatiloja, tulevat kohtaamaan vuonna 2015 merkittävät tukijärjestelmien muutokset. Tämä tarkoittaa sekä tukileikkauksia että tukiehtojen muutoksia viljelijöiden kannalta epäedulliseen suuntaan. Maitokiintiöjärjestelmän lakkauttaminen tulee lisäämään maidontuotantoa EU:n alueella, mikä kiristää kilpailua maitotuotteiden markkinoilla.

Suomessa maidontuotannon lisääntyminen uhkaa pohjoisen tuen maksatuksia, mikäli maa- ja metsätalousministeriö ei muuta kantaansa tuotannon ohjauksen suhteen. Etelä-Suomessa hallituksen ajama muutos kansallisen tuen maksamiseksi lypsylehmäpalkkioina cap-järjestelmän kautta aiheuttaa maitotiloille maksuvalmiusongelmia, mikäli hallinto ei kykene hoitamaan maksatusten aikatauluja kuntoon.

Tukiehtojen muuttuessa ja tukitasojen laskiessa mm. ympäristökorvausten ja eläinten hyvinvointituen osalta, joudutaan monella tilalla tarkkaan harkitsemaan kannattaako tukijärjestelmiin sitoutua. Useiden tukijärjestelmien osalta tapahtuva byrokratian lisääntyminen ei ainakaan lisää kiinnostusta niihin sitoutumiseen.

Itä-Suomen maitovaliokunta pitää välttämättömänä, että niin hallinto kuin koko elintarvikeketju ottavat vakavasti maidontuotannon ja koko maatalouselinkeinon kohtaamat ongelmat. Hyvässä nosteessa oleva kotimainen ruoka, elintarvikeketjun läpinäkyvyys, laatu ja monet muut positiiviset asiat eivät toteudu, mikäli ruoan raaka-aineen tuotannosta ei huolehdita. Siihen tarvitaan toimia päättäjiltä niin politiikassa, hallinnossa kuin koko elintarvikeketjussa.

Kaikki kansallisiin maatalouden tukiin esitetyt ja jo päätetyt leikkaukset on peruttava ja Venäjän pakotteista maatiloille aiheutuvat menetykset kompensoitava täysimääräisesti. Maaseutuviraston tulee myös perua kaikki sen tekemät päätökset vuoden 2015 tukien maksatusten siirtämisestä.

Mikko Heikkinen

puheenjohtaja

Vesa Kallio

sihteeri

Itä-Suomen maitovaliokunta

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT