Lukijalta

Tutkimusten tulkitseminen on usein hankalaa

Lukijalta 08.03.2017

Dosentti, sedimentaatiotutkimuksen asiantuntija Juha Niemistö ja tohtori, järviekologian asiantuntija Satu Estlander Helsingin yliopiston Järvien ekosysteemidynamiikan tutkimusryhmästä kirjoittivat tutkijan arvovallallaan Maaseudun Tulevaisuuden mielipidepalstalla (MT 3.3.) Bioenergia ry:n kiistellyn turvealan mainoskampanjan väitteistä, jotka liittyivät tekemäämme kahden järven sedimenttitutkimukseen. Kirjoittajien tarkoituksena oli osoittaa, ettei kyseistä tutkimusta voida mainoksessa tehdyllä tavalla yleistää kaikkia järviä ja kaikkea turvetuotantoa koskevaksi.

Tämä on tietenkin totta ja sanotaan myös kyseisessä tutkimuksessa itsessään, kuten kirjoittajat lopuksi toteavatkin. Sitä ennen he kuitenkin kritisoivat tutkimusta eräistä asioista, jotka vaativat tarkennusta.

Kirjoituksen vakavimman väitteen mukaan tutkimus oli tarkoitushakuisesti laadittu todistamaan, ettei turvetuotannolla ole vesistövaikutuksia. Näin ei tietenkään ole, eivätkä kirjoittajatkaan esitä väitteensä tueksi mitään todisteita. Aivan yhtä helppoa ja halpahintaista olisi tässä vastineessa alkaa julkisesti epäillä Niemistön ja Estlanderin motiiveja.

Toisin kuin kirjoittajat sanovat, kerrostuminen ei ole ollut vähäisempää turvetuotannon kuormittamassa järvessä, vaan suurempaa. Lisäksi tutkimuksessa todetaan, että kerrostumisen viimeaikainen kiihtyminen on ollut järvissä keskenään samaa suuruusluokkaa.

Kirjoittajat moittivat verrokkijärven valintaa muistamatta kertoa, että järvien erot tuodaan tutkimuksessa selkeästi esille ja otetaan myös huomioon johtopäätöksiä vedettäessä. Veikkaamme että kirjoittajien tiedot järvien eroavaisuuksista ovat nekin pääosin peräisin artikkelista.

Kuormitetun järven näytteet sanotaan otetun ainoastaan yhdestä huonosta paikasta, purkuojan lähistöltä. Tämä ei pidä paikkaansa, näin ei ole tehty.

Tutkimuksessa on kartta näytteenottopaikoista. Niitä on molemmissa järvissä viisi, eikä yksikään ole purkuojan suulla. Ei varsinkaan se tärkein näytteenottopaikka.

Niemistö ja Estlander kertovat, kuinka cesiumanalyysi saattaa toimia huonosti humusrikkaissa järvissä. Tämä siitä huolimatta, että tässä tapauksessa cesiumprofiilit olivat hyvin selkeät ja tärkeimmillä näytteenottopaikoilla tulos varmistettiin amerikiumin ja radiolyijyn määritysten avulla. Kaikki tämä löytyy artikkelista.

Lopuksi kirjoittajat kertovat, kuinka turvetuotannon vedenlaatua heikentävät vaikutukset on osoitettu useissa tieteellisissä julkaisuissa. Tätä seikkaa ei varsinaisesti paineta villaisella itse artikkelissakaan, jossa asiaa on esitelty kahden tekstikappaleen verran heti johdannossa.

Mainoskampanjan ylilyönneistä kaikki ovat varmasti samaa mieltä. Laatimamme tutkimus on kuitenkin laadukas ja vastaa hyvin siinä esitettyihin tavoitteisiin. Sillä on selvästi myös yhteiskunnallista relevanssia.

Suuri osa aiheutuneesta hälystä johtuukin muiden tahojen halusta tulkita sitä laajemmassa yhteydessä kuin mitä on tarkoitettu. Tämän lisäksi harvalla tuntuu olleen aikaa perehtyä objektiivisesti itse tutkimuksen sisältöön.

Tommi Kauppila

tutkimusprofessori

Geologian tutkimuskeskus

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT