Lukijalta

Ylipitkä irtisanomissuoja johtaa ongelmiin

Minna Reijonen
kaupunginvaltuutettu (ps.), Kuopio
Lukijalta 03.09.2014

Koko Suomen mittakaavassa kuntaliitoksien takaamat pitkät irtisanomissuojat tuntuvat erityisen ongelmallisille. Kuntaliitos näyttää takaavan viranhaltijoille työpaikan viideksi vuodeksi. Vaikuttaa kummalliselle, että peräkkäisissäkin kuntaliitoksissa tulee suoja aina uudelleen joka kerta.

Kuntien rahavarat ovat tiukoilla nyt ja lähitulevaisuudessa. Tilanteesta näyttää muodostuvan maassamme kestämätön, ellei uskalleta puuttua irtisanomissuojaan.

Eräänä perusteena kuntaliitoksilla tunnutaan hakevan hallinnon vähentämistä ja hallinnon kulujen säästöjä. Samalla kuitenkin liitokset voivat taata jopa kymmenien vuosien irtisanomissuojan.

Kuntaliitoksissa pitäisi huomioida työvoiman realistinen tarve. Kuntaliitos ei esimerkiksi vähennä vanhusten- tai sairaanhoidon tarvetta. Kuntien liittyessä kuntien asukasluvun yhteissumma tai kuntalaisten ikä ei muutu miksikään. Työvoimaa hoitopuolella tarvitaan.

Hallinnon määrän vähetessä työmääränkin siellä pitäisi pienentyä ja näkyä siten työvoiman tarpeessa. Mutta miten on käytännössä? Liitokset näyttävätkin varmistavan, ettei hallinto vähene.

Missään ei tunnuta esittävän realistisia lukuja siitä, kuinka paljon hallintokulut kuntaliitoksissa aidosti vähenevät. Vai kohoavatko ne oikeastaan?

Tuntuu siltä, että kunnista voi muodostua tulevaisuudessa hallintomöhkäleitä, joissa johtajilla on johtajia monessa eri byrokraattisessa portaassa. Onko tämä oikeasti tarpeellista?

Erikoiselta tuntuvaa tilannetta voi havainnollistaa esimerkein. Oletetaan, että viiden vuoden välein sama kunta tekee kuntaliitoksen. Kuuden liitoksen jälkeen irtisanomissuoja on voimassa 30 vuotta. Kymmenen liitoksen jälkeen suoja näyttäisi olevan jo ruhtinaalliset 50 vuotta.

Esimerkiksi Kuopiossa tuntuu tällä hetkellä irtisanomissuojan pituus olevan jo 17 vuotta. Mikä lie ennätys kokonaispituudessa kuntaliitosten takaamien irtisanomissuojan osalta Suomessa? Tuntuu, että aihe on arka ottaa keskusteluun. Siitä on uskallettava puhua.

Kuntasäästöjen tarkoituksenmukaisuus tuntuu hämärältä, jos ketjuuntuneiden kuntaliitoksien irtisanomissuojan turvin ei esimerkiksi kalleimmin palkatun työvoiman vähentämistä voida edes harkita.

Mistähän niitä säästöjä tehdään, ellei hallinnon oletetuista säästöistä tulekaan säästöjä? Kuntalaisia kohtaan ei mielestäni ole oikein, jos säästöjä joudutaan ennemmin hakemaan esimerkiksi omaishoidosta.

Tästä voi herkästi tulla kestämätön tilanne, jos kuntaliitokset takaavat pysyvämmät virat viranhaltijoille ja hallinnon oletetut säästöt kääntyvätkin päälaelleen. Suomen päättäjillä tulisi olla kanttia puuttua rohkeasti irtisanomissuojaan. Jos laki on susi, sitä voi ja pitää muuttaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit