Mielipiteet

Ruotsi varustautuu sotilaalliseen konfliktiin

Paavo Kajander, Pori
Mielipiteet 08.07.2015

Ruotsissa puhaltavat kylmimmät itäiset tuulet sitten kylmän sodan vuosien.

Ruotsi oli silloin yksi Itämeren parhaiten sotaan varustautuneita valtioita. Maassa oli vahva armeija, meri- ja ilmavoimat paraatikunnossa ja sotateollisuus huippuluokkaa.

Ruotsihan on aina ollut maailman johtavia kärkimaita sotateollisuudessa ja aseiden viennissä. Esimerkiksi merivoimilla oli 70-luvulla useita kymmeniä sukellusveneitä, kun niiden lukumäärä tänään on neljä.

Maan hallitus ja puolustusvoimien ylin johto ottavat vakavasti nykytilanteen ja erityisesti venäläisten yhä uhkaavammiksi käyvät ilma- ja merialueiden loukkaukset. Seurauksena maan suhteet Venäjään on totaalisesti jäädytetty.

Käynnissä on kaikkien aselajien massiivinen varustelu ja asevelvollisuuden uudelleenjärjestely. Gotlantiin perustetaan vahvat puolustusasemat ja merialueiden valvontaa lisätään muun muassa korvaamalla nykyiset sukellusveneet viimeisintä teknologiaa edustavilla sukellusveneillä.

Myös ilmavoimat valmistelee nykyisten JAS Gripen -hävittäjien korvaamista uuden sukupolven hävittäjillä.

Näkyvimmän ulostulon tekee Ruotsin puolustusvoimain komentaja Sverker Göranson Dagens Nyheterin 14.6 julkaisemassa kolumnissa.

Laajassa tilannearviossa hän ei tyydy vain oman hallinnonalansa eli puolustusvoimien valmiuksien kuvaamiseen vaan niputtaa myös koko yhteiskunnan toimintojen varustautumisen mahdollisten uhkien ja sotilaallisten konfliktien varalle.

Keskeisimpiä toimenpiteitä ovat maan infrastruktuurin ja taloudellisten toimintojen suojaaminen sabotaasien varalle, parempi varautuminen terrorismin aiheuttamaan pelkoon ja turvattomuuteen, yhteiskunnallisesti tärkeiden toimintojen suojeleminen kyberhyökkäyksiltä, tärkeiden päätöksentekojärjestelmien suojaaminen, vaikuttavuuden lisääminen mediassa, mielipide- ja päätöksentekojärjestelmissä sekä valmistautuminen sotilaalliseen hyökkäykseen.

Samainen lehti ottaa myös vahvasti kantaa mahdolliseen Ruotsin Nato-jäsenyyteen.

Erityisesti sotilasliiton viides artikla nostetaan esille. Sen mukaanhan yhden jäsenvaltion joutuessa ulkopuolisen hyökkäyksen kohteeksi jokainen jäsenmaan on velvollinen tulemaan apuun.

Nykyinen käytäntö EU:n Nato-jäsenmaissa on kuitenkin horjuva. Vahvimmin yhteisen puolustuksen kannalla ovat Britannia, Puola ja Espanja. Sitä vastoin Ranska ja Italia ovat horjuvalla kannalla puhumattakaan Saksasta, jossa 58 prosenttia on yhteispuolustusta vastaan ja vain 38 prosenttia sen kannalla.

Myös eri jäsenmaiden sitoutuminen Naton vaatimiin yhteisiin puolustusmenoihin (kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta) vaihtelee. Ainoastaan Viro ja kukas muu kuin Kreikka täyttävät tämän velvoitteen!

Lehti spekuloi myös tilanteella, jossa Ukraina hyväksytään Naton jäseneksi. Tuon viidennen artiklan mukaisesti kaikki Naton jäsenmaat osallistuvat Ukrainan puolustamiseen ulkopuolisen vihollisuuden kohdistuessa siihen. Myös Suomi, mikäli liitymme sotilasliittoon.

Kenellekään ei jää epäselväksi, mistä tuo hyökkäys voisi Ukrainaan tulla. Siinäpä meillekin pohtimista.

Aiheeseen liittyvät artikkelit