Vieraskolumnit

Viedään suomalaista luksusruokaa maailmalle

Petteri Orpo
Vieraskolumnit 05.09.2018

Kotimarkkinoihin keskittyminen ei riitä.

Odotin innolla kesäloman viettämistä mökillä metsätöiden ja muiden mökkiaskareiden parissa. Harvinaisen pitkän hellejakson takia en päässyt liikaa ahkeroimaan. Ei niillä keleillä urakoinnista tullut mitään. Helteistä nauttiminen muuttui tukalaksi kärvistelyksi ja jopa vaaralliseksi.

Kesän kuumuus ja kuivuus muistuttivat suomalaisen ruuantuotannon tärkeydestä. Viljelijöille ja heidän elinkeinolleen kuivuus ja sen vaikutukset viljasatoon ovat olleet erityisen tukalat. Ennusteiden mukaan kesän viljasadosta on tulossa pienin 30 vuoteen.

Edellisen kesän sateet aiheuttivat monille tiloille tulonmenetyksiä ja kustannuksia jo viime vuonna. Lisäksi maatalouden kannattavuus on ollut heikkoa jo pitkään.

Hallitus päättikin viime viikolla useista toimista suomalaisen ruuantuotannon turvaamiseksi.

Päätimme suunnata yhteensä lähes 87 miljoonaa euroa erilaisiin toimiin tänä ja ensi vuonna. Esitys sisältää esimerkiksi kansallisen kotieläintuen korotuksen Lappeenranta−Tampere−Pori-linjan pohjoispuolella sekä kotieläintalouden ja kasvinviljelyn tuen Lappeenranta−Tampere−Pori-linjan eteläpuolella.

Päätimme suunnata luonnonhaittakorvauksiin lisää varoja ja palauttaa korotetusti energiaveroja. Myös Välitä viljelijästä -projekti sai jatkoa. Lisäksi hallitus päätti poistaa vakuutusmaksuveron satovahinko- ja kasvitautivakuutuksilta vuosilta 2019–2027.

Tukitoimien lisäksi olemme hakeneet tarvittavia joustoja EU-sääntöihin viljelijöiden tilanteen helpottamiseksi ja maksujen nopeuttamiseksi.

Ministeri Lepällä on elämänsä tilaisuus näyttää taitonsa, kun EU:n seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä neuvotellaan. Sen yhteydessä tullaan uudistamaan EU:n yhteinen maatalouspolitiikka. Suomen tavoite ei ole enempää eikä vähempää kuin yksinkertaistaa suomalaisen maataloustuottajan elämää.

Enemmistö suomalaisista on viimeisimmän kyselyn mukaan valmis tukemaan enemmän suomalaista ruuantuotantoa. Tämä kertoo suomalaisten arvostuksesta kotimaista ruokaa kohtaan. Suomalaisten maataloustuottajien kannalta tuet eivät kuitenkaan ratkaise perusongelmaa eli heikkoa kannattavuutta.

Lisätuet eivät ole tuottajien eivätkä valtiontalouden kannalta kestävä ratkaisu. Suomalaiselle ruualle on saatava parempi hinta. Ratkaisu löytyy ruuan arvon ja arvostuksen lisäämisestä sekä viennistä.

Hyviä esimerkkejä on useita. Suomi tuottaa jo neljänneksen maailman kuminasta, joka on kannattavimpia viljelykasveja Suomessa. Olin maatalousministerinä 2014 Venäjän ruuan tuontikiellon jälkeisessä kriisissä vauhdittamassa sianlihan ja muiden elintarvikkeiden vientiä Kiinaan. Vuosi sitten vienti pääsi alkuun.

Kiinassa sianlihan kulutus on yli 50 miljoonaa tonnia. Vaurastuvat kuluttajat ovat valmiita maksamaan antibiootittomasta, saparollisesta porsaasta. Se täytyy tuotteistaa, jotta sitä osataan kysyä.Jos suomalaiset tuottajat saisivat parinkin prosentin osuuden Kiinaan menevästä sianlihasta, se olisi suomalaiselle maataloudelle merkittävä asia.

Kotimarkkinoihin keskittyminen ei riitä. Tarvitaan viennin edistämistä ja uusien markkinoiden aktiivista hakemista. Viime vuonna Suomen elintarvikeviennin kasvu kiihtyi, ja olemme saaneet kirittyä Venäjän tuontikiellon aiheuttamaa vajetta umpeen.

Tanskan elintarvikeviennin arvo on silti kymmenkertainen verrattuna Suomeen. Miksi me emme pystyisi samaan?

Maailmalla on pulaa puhtaasta vedestä, ilmasta ja maaperästä. Suomalainen ruoka on elintarviketrendien mukaista: puhdasta, terveellistä ja turvallista. Siksi uskon, että meidän tuotteillamme on erinomaiset mahdollisuudet pärjätä maailmanlaajuisessa kilpailussa.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT