Vieraskolumnit

Kestävää, kannattavaa ja reilua maataloutta

Hanna Halmeenpää
Vieraskolumnit 12.09.2018

Ruuantuottajan pitää pystyä elämään työllään ja olemaan siitä ylpeä.

Vihreä puoluevaltuuskunta hyväksyi viikonvaihteessa puolueen maatalouspoliittisen ohjelman. Ruokaa ja politiikkaa on tehty maailman sivu, suomalaisen maatalouden kivuliaaseen nykytilaan on tultu. Uudistuksia ehdottavien moukarointi ei nyt viljelijää auta. Tarvitaan ratkaisuesityksiä ja aitoa keskustelua siitä, miten mennään eteenpäin.

Vaikeuksissa olevia on oikein tukea tänään. Seuraavat vuodet on kuitenkin rakennettava kestävämpää systeemiä niin kansallisesti kuin Euroopan unionissakin. Mikään valtio ei voi perustaa ruuantuotantoaan kriisistä toiseen rämpimiseen.

Suomessa on hyvät mahdollisuudet tuottaa korkealaatuista, kestävää ja eettistä ruokaa. Haluamme edistää reiluja pelisääntöjä ruokamarkkinoilla, parantaa kotimaisen maataloustuotannon kannattavuutta ja vähentää tukiriippuvuutta monipuolisin keinoin.

 

Vihreät haluavat, että ruoka on ravitsevaa, sitä ei haaskata ja että sen tuottaminen kuormittaa maapalloa mahdollisimman vähän. Suomalaisen ruuantuottajan pitää pystyä elämään työllään ja olemaan siitä ylpeä.

Jos tuottaja saisi markkinoilta oikeudenmukaisen korvauksen tuotteistaan, yhteiskunnan tukia voitaisiin suunnata pitkäjänteisesti uudelleen ympäristön, ilmaston ja eettisten kriteereiden pohjalta esimerkiksi maatalouden tuottamiin ekosysteemipalveluihin – haluttuihin ja tarpeellisiin asioihin, joista markkinat eivät maksa täyttä korvausta.

Eläinten hyvinvointi on tärkeää paitsi tuottajalle myös kuluttajalle. Ilmastosta, maaperän kunnosta, pölyttäjistä ja vesistöistä meillä on yhteinen vastuu. Maatalouden merkitystä tässä kaikessa voidaan vahvistaa, kun koko yhteiskunnan tulee notkistua kiertotalouteen ja muuttua nettohiilipäästäjästä hiilinieluksi.

 

Luomuviljelyn tavoitteet ovat pitkälti vihreiden tavoitteiden mukaisia. Luomun osuutta haluamme kasvattaa. Sen hyviä käytäntöjä voisi tuoda muuhunkin viljelyyn ja karjankasvatukseen. Raskasta hallintoa ja valvontaa tulee kehittää ja keventää.

Voisimme parantaa ravinteiden kierrätystä ja näin keventää keinolannoitelaskua. Biokaasua pitää hyödyntää ja kierrätysravinteiden tuotantoa lisätä. Fossiilisen energian käytöstä on asteittain luovuttava, maataloustuottajille uusiutuva energia voi olla tärkeä lisätulon lähde.

 

Kansanterveyden sekä ympäristö- ja ilmastovaikutusten kannalta eläinkunnan tuotteisiin on syytä kiinnittää huomiota. Pellervon taloustutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista (94 prosenttia) syö lihaa jossain muodossa, kokonaiskulutus on pitkällä aikavälillä kasvanut merkittävästi.

Haluamme eläinkunnan tuotteiden kestävyyskriteerit ylös ja kulutuksen alemmas. Jos kulutus puolitettaisiin vuoteen 2030 mennessä, kuten vihreät esittää, se tarkoittaisi samanlaista määrää kuin 1970-luvun Suomessa.

Radikaaliksi ehdotusta sopii nimittää, kohtuuton se ei ole. Kun laatu korvaa määrän, myös tuottaja voittaa. Kestävästi tuotettua ruokaa ei kaupata polkuhintaan.

 

Jokainen valitsee itse ruokailutottumuksensa. Valintoihin ja hintoihin voidaan vaikuttaa tiedotuksella, lainsäädännöllä ja suuntaamalla julkiset hankinnat kohti kestävästi tuotettua kasvispainotteista ruokaa.

Vihreät haluaa pitää suomalaisen maaseudun elinvoimaisena ja maataloudella on tässä merkittävä rooli. Huoltovarmuudestakin on huolehdittava, ruokaa pitää tuottaa Suomen eri alueilla tulevaisuudessakin.

Valtio on viljelijän sopimuskumppani, jonka toiminnan tulee olla pitkällä aikavälillä kestävää ja ennustettavaa. Avauksia sopii nyt odottaa kaikilta joukkueilta.

Korjattu 14.9.2018 kello 11.00 vuosikymmen, johon mennessä kulutus pitäisi saada puolitettua.

Aiheeseen liittyvät artikkelit