Vieraskolumnit

Ilmasto muuttaa kaiken

Hanna Halmeenpää
Vieraskolumnit 10.10.2018

Hanna Halmeenpää: Meidän on kiristettävä ilmastotoimia ja asetettava fossiilisille polttoaineille eräpäivä.

Ilmastonmuutos on jo läsnä kaikessa. Myös yksi hienoimmista kohtaamisista työssäni äskettäin liittyi suoraan ilmastonmuutokseen, kun maailman kohtalosta huolestunut nuori otti rohkeasti yhteyttä ja tuli haastattelemaan minua eduskuntaan.

Voidaanko ilmastonmuutokseen vielä vaikuttaa? Tekeekö Suomi tarpeeksi? Mitä sinä teet? Mitä hän itse, nuori ihminen voi tehdä, jotta me aikuiset ja päättäjät toimisimme siten, että tulevaisuus olisi turvattu?

Jokaisen aikuisen ja varsinkin päättäjän pitäisi viikoittain kohdata joku, joka kysyy suoraan: "Muutatteko te tätä menoa, onko minulla toivoa tulevaisuudesta?"

Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi maanantaina järisyttävän 1,5 asteen raporttinsa. Vielä on toivoa siitä, että lämpenemistä saadaan rajoitettua riittävästi. Meidän on kuitenkin aloitettava nopea muutos kohti maailmaa, jossa päästöjä on vähemmän kuin niitä sitovia hiilinieluja.

Se tarkoittaa koko ihmiskunnan luopumista fossiilitaloudesta vuosisadan puoliväliin mennessä. Ja se tarkoittaa kiivaita toimia hiilen sitomiseksi maaperään ja metsiin.

Rikkaiden länsimaiden, kuten Suomen, on kuljettava kärkijoukoissa ja irtauduttava fossiilisista polttoaineista jo seuraavan 20 vuoden kuluessa, jotta iso laiva saadaan kääntymään. Mikään ei palaa ennalleen.

Monet tavalliset suomalaiset ja yritykset ovat jo heränneet ilmastonmuutoksen todellisuuteen. Ratkaisuja tarvitaan myös päättäjiltä.

Tähän asti maa- ja metsätaloudessa on maksettu hakatusta puusta, ruuantuotannosta ja viherryttämistoimista. Nyt metsänomistajille ja maanviljelijöille on alettava maksaa myös hiilinielujen kasvattamisesta.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on arvioinut, että vuoteen 2050 mennessä Suomen päästövähennysten pitää olla 130 prosenttia. Tarvitaan siis kaikki keinot.

2050 kuulostaa kaukaiselta, mutta ei se ihmiselämässä niin kovin kaukana ole. Omat lapseni ovat tuolloin 45-, 43-, 40- ja 34-vuotiaita. Silloin lienee jo ratkennut, miten tässä ilmastokriisin ratkaisussa oikein käy, onnistummeko siinä vai emme. Itse haluan katsoa lapsiani silmiin ja todeta, että parhaamme yritimme.

Edessä ovat kohtalokkaat vuodet, jotka ratkaisevat maapallon tulevaisuuden. Meidän on kaikin keinoin yritettävä rajata lämpeneminen 1,5 asteeseen, sillä jo 2 asteen lämpeneminen johtaisi merkittävästi useammin rajuihin helleaaltoihin, kuivuuteen ja tuhotulviin. Ruuantuotanto, vedensaanti, kalansaaliit ja koko ekosysteemi ovat vaarassa. Jos ne riskeerataan, epävakaus, konfliktit ja muuttoliike kasvavat.

Vihreiden tavoite on, että nollapäästöihin Suomessa päästään 2030 mennessä. Se on mahdollista, jos emme kasvata metsien hakkuita liikaa.

Vaadimme, että kivihiilestä, lämmitysöljystä ja polttoturpeesta luovutaan 2020-luvulla, maakaasusta ja öljystä kokonaan 2030-luvulla.

Meillä on edessämme valinta: joko muutamme tapaamme tuottaa energiaa ja ruokaa, liikkua, asua, kuluttaa ja elää, tai sitten romutamme sen perustan, jolle hyvinvointimme ja yhteiskuntamme on rakennettu. Seuraavilla sukupolvilla valinnan mahdollisuutta ei enää ole.

Kaikki muut yhteiskunnalliset ja poliittiset tavoitteet menettävät merkityksensä, jollei ilmastokriisin torjunnassa onnistuta. Meidän on kiristettävä ilmastotoimia ja asetettava fossiilisille polttoaineille eräpäivä. Kauniimpi maailma on mahdollinen.

Kevään eduskuntavaaleissa mitataan, millaisiin ilmastotoimiin puolueet oikeasti sitoutuvat. On otettava käyttöön uutta ajattelua ja keinoja, on uskallettava luopua vanhasta. Vastuu tulevaisuudesta on yhteinen.