Vieraskolumnit

Vihollinen lähestyy rajaa

Mari Pantsar
Vieraskolumnit 21.11.2018

Mari Pantsar: Mekin voimme saada osuutemme talouden notkahtamisesta ja turvaa etsivistä pakolaisvirroista.

Vihollinen hyökkää Miamiin ja valloittaa merkittävän maa-alueen. Omaisuutta menetetään kymmenien miljardien arvosta. Miljoonat ihmiset joutuvat jättämään kotiinsa.

Tapaus on kuvitteellinen, mutta uhka on todellinen. Tuo vihollinen on ilmastonmuutos.

Nykymenolla olemme matkalla kohti kolmisen astetta kuumempaa maailmaa. Lämpenemisen seurauksena merenpinta voi nousta puoli metriä – ehkä jopa metrin.

Ilmastonmuutoksen edetessä isot osat Floridasta uhkaavat jäädä veden alle. Joukossa on Miami, yksi Yhdysvaltain suurimmista kaupunkiseuduista. Valtaosa palmuistaan tunnetusta matkakohteesta sijaitsee keskimäärin vain alle kahden metrin korkeudella meren­pinnasta.

Merenpinnan nousu ei ole ainoa uhka. Ilmaston­muutoksen ennakoidaan myös voimistavan trooppisia hirmumyrskyjä.

Floridaan vuonna 2005 iskenyt Dennis-hurrikaani toi mukanaan yli kahden metrin myrskyvuoksen. Merenpinnan nousu ja rajumpien myrskyjen puskemat vuokset muodostavat tuhoisan yhdistelmän.

Osa ihmisistä joutuu pakenemaan jo nyt. Alaskassa asukkaat ovat pyytäneet evakuoimaan koko Newtokin kylän. Kun ikirouta sulaa, merenpinta nousee ja aallot hiipivät lähemmäs asutusta, maa alkaa murentua kotien alta.

Noin 400 asukkaan kylän siirtäminen maksaa arviolta toista sataa miljoonaa euroa. Yksin Alaskassa 30 muuta yhteisöä saattaa pian kokea saman kohtalon.

Kaikkein haavoittuvimpia ovat pienet saarivaltiot. Uusi-Seelanti varautuu jo ottamaan vastaan ilmasto­pakolaisia Tyynen valtameren saarilta. Kiribati on puolestaan sopinut Fidžin kanssa asukkaidensa uudelleen sijoittamisesta.

Valtion perustavanlaatuisimpia tehtäviä on taata sen kansalaisten turvallisuus. Me suomalaiset tiedämme paremmin kuin useimmat muut, mihin uhrauksiin kansakunta on valmis puolustaakseen itsenäisyyttään.

Isoihin toimiin on turvauduttu muuallakin. Islamistien terrori-iskut Pariisissa kolme vuotta sitten tappoivat yli 130 ihmistä. Ranska julisti kahdeksi vuodeksi kansallisen hätätilan, jonka perusteella rajoitettiin omien kansalaisten vapauksia olennaisesti.

Terrori-iskut Yhdysvaltoihin 11.9.2001 tappoivat yli 3 000 ihmistä. Yhden arvion mukaan jatkotoimet maksoivat maassa kaikkinensa yli kolme biljoonaa eli tuhatta miljardia dollaria.

Äkillistä uhkaa vastaan valtiot ovat siis valmiita rajoittamaan kansalaisten vapauksia ja käyttämään tähtitieteellisiä rahasummia. Ilmasto­kriisin kaltaista hiipivää uhkaa vastaan valmius on vaatimattomampi.

Valtioiden johtajat tietävät kyllä vihollisen olevan tulossa. Tutkijat ovat vuosia varoittaneet maa-alueista, jotka voimme menettää, ja kodeista, joista voimme joutua evakkoon.

Ilmastokriisin taloudelliset ja inhimilliset kustannukset uhkaavat nousta hurjiksi.

Osatta ei jäädä Suomessakaan. Mekin voimme menettää maata merenpinnan nousulle, metsiä paloille ja satoja äärisäille. Mekin voimme saada osuutemme talouden notkahtamisesta ja turvaa etsivistä pakolaisvirroista.

Siltikään uhkaan ei vastata vielä likimainkaan riittävästi. Valtioiden – myös Suomen – toimet jäävät kauas tarvittavasta. Katsomme vierestä, kun Miami ja lukemattomat muut alueet ovat nykymenolla jäämässä veden alle.

Vihollinen lähestyy taas rajaa. Mitä tekevät johtajat nyt?

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT