Vieraskolumnit

Vieläkö on kysyntää konsensukselle

Eero Heinäluoma
Vieraskolumnit 01.02.2019

Olisiko vaihteeksi aika antaa arvo yhteisymmärrykseen pyrkivälle politiikalle?

Eduskunnan tarkastusvaliokunta haluaa uudistaa maahanmuuttajien kotouttamista. Tarkastusvaliokunnan kolmen vuoden suurhanke kotouttamisen toimivuudesta johti 23.1. eduskunnan yksimieliseen kannanottoon.

Eduskunta puoltaa kotouttamisen laajaa remonttia. Kotouttamisen tavoitteeksi pitää nykyistä selkeämmin asettaa suomalaisen yhteiskunnan arvojen ja toimintatapojen kertominen.

Suomessa naisilla on loukkaamattomat oikeutensa, ja tämä yhteiskuntaa rakentuu sukupuolten tasa-arvon ajatukselle.

Valiokunnan uudistustyön ajatukset kiteytyvät kolmeen isoon havaintoon: tarvitsemme nopeampaa kotouttamista, selkeitä velvoitteita myös maahanmuuttajille ja enemmän työelämälähtöisyyttä kaikkeen toimintaan.

Pitkä odottelu vastaanottokeskuksissa antaa huonot lähtökohdat yhteiskuntaan kiinnittymiselle.

Sosiaaliturvariippuvuus vähentää omatoimisuutta ja tappaa aloitteellisuutta. Siksi turvapaikkapäätökset tarvitaan nopeasti.

Lisää vauhtia tarvitaan myös työlupahakemuksiin, jotta yritykset eivät joudu turhaan odottamaan tarpeellista työvoimaa.

Kotouttamiskoulutukseen osallistumista on perusteltua tehdä nykyistä velvoittavammaksi. Samoin vastaanottokeskuksissa osallistuminen suomen kielen ja kulttuurin kursseille täytyy tehdä aiempaa velvoittavammaksi.

Suomeen tulevat työikäiset ja työkykyiset tarvitaan nopeasti työelämään. Se edellyttää kielitaitoa ja nykyistä helpompaa pääsyä työpaikoille.

Tarkastusvaliokunta ehdottaakin työharjoitteluluonteisen työn pelisäännöistä sopimista, jotta ensimmäinen kosketus suomalaiseen työelämään löytyisi nykyistä nopeammin. Se taas vaatii uusajattelua ja neuvottelua työmarkkinajärjestöiltä.

Maahanmuutto- ja kotouttamisasioissa harvinaislaatuinen yksimielisyys on kunniaksi eduskunnalle ja poliittiselle järjestelmällemme. Saavutettu yksimielisyys kertoo, että käyttämällä aikaa, tutkimalla asioita ja irrottautumalla päivänpolitiikan profilointitarpeista voidaan saada paljon aikaan.

Maahanmuutto ja kotouttaminen ovat vaikeita aihealueita, ehkä jopa ristiriitaisempia asioita kuin sosiaali- ja terveyspalvelut. Siksi tuleekin mieleen, olisiko eduskunnan tarkastusvaliokunnan työtapa ollut mahdollista myös sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistushankkeessa.

Olisivatko laaja parlamentaarinen valmistelu ja yhteinen tutkimustoiminta tuoneet politiikan kentän eri laidat yhteisiin johtopäätöksiin sote-uudistuksessa samalla tavalla kuin nyt nähtiin kotouttamisessa?

Olen taipuvainen ajattelemaan, että tämä olisi hyvinkin ollut mahdollista.

Olisiko siis vaihteeksi aika antaa arvo yhteisymmärrykseen pyrkivälle politiikalle vastakkainasettelun sijaan? Ja kannattaisiko varmistaa, että maassa on jatkossakin konsensushenkisiä ja kompromisseihin kykeneviä poliittisia päättäjiä?

Kotouttaminen ei nimittäin ole ainoa vaikea asia, jota tällä vaalikaudella on kyetty viemään eteenpäin.

Tiedustelulainsäädännöstä voitiin pitkien vääntöjen jälkeen rakentaa hyvin yksituumainen esitys, joka huolehtii Suomen turvallisuuden tarpeista, toteuttaa Suojelupoliisin pitkään tavoitellun laajan parlamentaarisen valvonnan ja varmistaa myös yksilöiden tietosuojaa.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT