Vieraskolumnit

Oodi veli Virolle

Timo Soini
Vieraskolumnit 08.03.2019

Teknologian mahdollisuuksien hyödyntämisessä meidän on otettava virolaisilta reilusti oppia.

Eteläinen naapurimme Viro on hieno maa. Vastaanotin pari viikkoa sitten Viron presidentin myöntämän kunniamerkin. Tilaisuus oli arvokas. Halusin ehdottomasti mennä paikan päälle.

Viron mediassa kunniamerkkiäni luonnehdittiin kunnianosoitukseksi Suomen ulkopolitiikalle, jossa Virolla on läheinen ja tärkeä osa. Juuri näin onkin. Lisäksi henkilökohtainen kiintymykseni Suomen ja Viron suhteiden edistämiseen ei ole jäänyt huomaamatta.

Ulkoministeriaikanani Viron ja Suomen välisen kumppanuuden tiivistäminen on ollut keskeinen johtolanka Itämeri-yhteistyössä. Viro ja Suomi kulkevat monessa asiassa käsi kädessä.

Meillä on yhteiset intressit ja yhteiset haasteet. Keskinäinen arvostus ei riipu valtion tai bkt:n koosta. Suomen ja Viron tulee katsoa yhteistyössään laajasti tulevaan.

Virossa käytiin viime sunnuntaina vaalit, ja tulos oli odotetun kaltainen. Kuten kaikkialla maailmassa, ihmiset äänestävät nyt muutosta.

Reformipuolue otti vaalivoiton ja pääministeriksi nousee valovoimainen nainen, Kaja Kallas. Kutsuin hänet vuosi sitten ulkoministeriön 100-vuotisjuhlan paneelikeskusteluun, jossa käsiteltiin ulkopolitiikkaa kehittyvän teknologian ja tekoälyn aikakaudella. Teki vaikutuksen.

Kaikkialla Euroopassa valta nyt pirstaloituu ja hallitusneuvottelut vaikeutuvat. Tämä on odotettavissa myös Virossa. Toivotan onnea ja menestystä.

Minulla on henkilökohtaisesti aina ollut hyvät suhteet Viroon. Nuorena opiskelijana haaveilin vapaasta Virosta, vaikka en koskaan siellä neuvostoaikana käynyt. 1990-luvun alussa sitten tuli matkustettua päiväreissuille useastikin.

Myös poliitikkona suhteet ovat hyvät. Pitkäaikaisin henkilösuhde minulla on Viron ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana toimineeseen Marko Mihkelsoniin. Johdimme valiokuntia yhtä aikaa. Pohja on luotu jo siellä.

Neljän vuoden aikana on Virossa ehtinyt olla jo neljä ulkoministeriä. Saa nähdä, ehtiikö tulla vielä viideskin. Mielelläni hänet tapaan, kalenteriin tehdään kyllä tilaa.

Kaikki Viron kollegat olen tavannut useampaan kertaan. Marina Kaljurandin kanssa matkustimme keväällä 2016 yhdessä Australiaan ja Uuteen-Seelantiin bisnesvaltuuskuntien kanssa. Molemmille lienee tullut siltä reissulta tuloksia. Suomen ja Viron cleantech- ja teknologiaosaaminen ovat yhdessä melko lyömätön kombo.

Teknologian mahdollisuuksien hyödyntämisessä meidän on otettava virolaisilta myös reilusti oppia. Niin siellä vain sähköisesti juuri äänestettiin. Mutta järjestelmä on luotettava vasta, kun se kattaa kansalaisen kokonaisvaltaisesti, ei vain yhden äänestyksen osalta. Siinä Viro on onnistunut.

Rantakansojemme historia luo pohjaa yhteistyölle eri aloilla jatkossakin – talous, kulttuuri, tiede, kansalaisten väliset yhteydet. Myös poliittiset tavoitteet ovat yhteisiä. Siihen vaikuttaa ennen kaikkea maantieteellinen läheisyytemme Itämeren rannalla.

Suhteemme Venäjään jää kuitenkin ehkä aina historian vuoksi erilaiseksi. Sen ymmärtäminen ja hyväksyminen on myös osa turvallisuuspoliittista alueellista ajattelua. Silti jaamme Venäjään liittyvät huolet.

Kahdenvälisten yhteyksiemme vahvistumisen lisäksi merkittävää on, että Pohjoismaiden ja Baltian maiden-yhteistyö on vahvistunut.

Talsinki eli Helsingissä ja Tallinnassa asuminen ja niiden välillä matkustaminen on jo yleisilmiö. Kaupunkien välillä kulkee kesäaikana lautta noin 15 minuutin välein. Se on useammin kuin moniin lähiöihin kaupungista.

Yhteistyömme ja näiden yhteyksien vaaliminen ja kehittäminen vaatii poliittista panostusta myös tulevaisuudessa.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT