Vieraskolumnit

Juha Sipilä: Maaseudulle tarvitaan normireformi

Juha Sipilä
Vieraskolumnit 20.03.2015

Kuinka Suomi saadaan nousuun? Viime viikkoina kysymykseen on tarjottu vastauksena lukuisia raportteja, selvityksiä ja mielipiteitä. Työn tarjontaa täytyy lisätä, kilpailukykyä ja tuottavuutta täytyy parantaa, tämä on selvää.

Suomi saadaan nousuun ja pyörät pyörimään vain ottamalla koko maan voimavarat käyttöön. Suomi saadaan nousuun vain uskomalla yhteistyön voimaan ja korvaamalla ylisääntelyä ja byrokratiaa keskinäisellä luottamuksella. Erityisesti maaseudun kehittämistä haittaavan ylisääntelyn kimppuun on käytävä voimalla. Tarvitsemme maaseudun normireformin helpottamaan maaseudulle rakentamista, yrittämistä ja viljelijän arkea.

Suomen luonnonvarat ja suuri osa resursseista tulevat maalta. Voimavarojemme hyödyntäminen edellyttää maaseudulla asumista, työntekoa ja yrittämistä. Maaseudulla on oltava mahdollisuus laadukkaaseen asumiseen, toimiviin palveluihin sekä tie- ja tietoliikenneyhteyksiin.

Keskeinen tekijä maaseudun elinvoiman palauttamisessa on turhasta byrokratiasta luopuminen. Liiallisen sääntelyn karsiminen ei monestikaan edes lisää julkisen sektorin kuluja, vaan päinvastoin tuo säästöjä.

Turhaa byrokratiaa on karsittava, jottei se jarruta maaseudun tervettä taloudellista toimeliaisuutta.
Maaseutuasumisen esteitä täytyy karsia. Maalla asuminen, työskentely ja yrittäminen on nostettava aidoiksi vaihtoehdoiksi. Rakentamiseen liittyvä byrokratia kaipaa karsimista ja rakennuslaki uudistamista.

Maaseuturakentamista on edistettävä nykyisen kieltolinjan sijaan. Myös vakituisen ja vapaa-ajan asunnon välisestä määrittelyä on muutettava joustavammaksi.

Maatalousyrittäjien arkea on helpotettava sääntövesakkoa karsimalla. Maataloushallinnon lähtökohta täytyy kääntää viljelijälähtöiseksi. Ympäristölupien jatkuvasta uusimisesta tulee luopua. Luvan päivittämiseen on tarvetta vain silloin, kun toimintaan tulee oleellisia muutoksia. Peltojen pinta-alojen mittaamiseen pitää saada tolkkua. Maanviljelijälle ei saa langeteta enää sanktioita, jos pinta-alatiedot muuttuvat viljelijästä riippumattomasta syystä.

Eri viranomaisten välistä tiedonkulkua on parannettava. Sähköisen asioinnin aikakaudella järjestelmät täytyy muokata siten, että asiakkaiden tarvitsee ilmoittaa tietonsa vain yhdelle viranomaiselle. Viranomaistulkintoja on yhdenmukaistettava.

Byrokratian jähmeyttä on vähennettävä poistamalla viranomaisten keskinäinen valitusoikeus.

Metsätaloudessakin kaivataan byrokratian vähentämistä. Hallitus kuitenkin päätti viime metreillä, että metsähakkeen tukeen täytyy tehdä rajaus, jolla estetään sellupuun kallistuminen. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tuki ei ole vaikuttanut kuitupuun hintaan, mutta tukea päätettiin rajata ikään kuin varmuuden vuoksi.

Päätöksellä on kaksi vaikutusta. Ensinnäkin se nostaa energiapuun hintaa lisäbyrokratian kautta.

Toisekseen se antaa erittäin huonon signaalin metsähakkeen käytön mahdollistavia investointeja suunnitteleville voimalaitoksille. Hallituksen toimien uskottavuus ja johdonmukaisuus ovat olleet heikkoja.

Metsäenergiasta äänestettiin eduskunnassa viime viikolla. Hallitus voitti äänin 87–81, poissa oli 31 edustajaa. Harmillisesti perussuomalaiset olivat äänestyksestä poissa varsin runsaslukuisesti. Heidän avullaan hallituksen byrokratiaa lisäävä esitys olisi saatu kaadettua.