Vieraskolumnit

Mikä on energian oikea hinta?

Merja Kyllönen, europarlamentaarikko (vas.)
Vieraskolumnit 17.06.2015

Merja Kyllönen: Tukipolitiikan uudelleenmiettiminen olisi järkevää

Luin hiljattain The Guardian -lehden artikkelin fossiilisten polttoaineiden tuista, joka oli todella silmiä avaava. IMF (yksi maailman arvostetuimmista rahoitusinstituutiosta) on arvioinut, että fossiilisten polttoaineiden tuki globaalisti on tällä hetkellä 10 miljoonaa dollaria minuutissa. Minuutissa! Kokonaisuutena tuet ylittävät vuositasolla maailman kaikkien maiden yhteenlasketut terveydenhuollon menot.

Jos tuet fossiilisille polttoaineille lopetettaisiin, leikkaisi se globaaleja hiilipäästöjä 20 prosenttia. Tukien lopettaminen vähentäisi myös ilmansaasteista johtuvia ennenaikaisia kuolemia 50 prosentilla – eli vuodessa säästyisi arviolta noin 1,6 miljoonaa ihmishenkeä.

Euroopan parlamentissa fossiilisten polttoaineiden tukien uudelleensuuntaamisesta on keskusteltu, mutta isoille ryhmille aihe on kipeä. Samaan aikaan pohditaan, kuinka saisimme vaihtoehtoista energiaa edistettyä.

Aihetta pohditaan tänä vuonna myös tärkeissä kansainvälisissä kokouksissa. Ensi syksyn ilmastokokous COP21 Pariisissa lienee yksi ratkaisevimmista kokouksista koko ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta.

On selvää, että tällaisella tukipolitiikalla fossiiliset polttoaineet ovat ylivoimaisen edullisia vaihtoehtoisiin energia- ja polttoainemuotoihin nähden. Ylivoima torppaa jo itsessään uusien innovaatioiden syntyä ja kehitystä. Guardianin artikkelissa IMF arvioi, että fossiilisten polttoaineiden tuen karsimisen kautta voitaisiin uusien energiamuotojen kehittymisen avulla synnyttää uutta taloudellista kasvua.  Köyhyyskin vähenisi, kun vapautunutta rahaa voitaisiin käyttää toisenlaisiin investointeihin.

Järjestelmän muutos on kuitenkin kivulias, eikä esimerkiksi polttoaineiden verotusjärjestelmän uusimiseen ole kenenkään poliitikon helppo tarttua. 

Koko tukipolitiikan uudelleenmiettiminen olisi kuitenkin järkevää: laaja-alaisesti uusiutuvaan energiaan pohjaava järjestelmä olisi pidemmällä tähtäimellä kannattavaa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT on mallintanut koko energiajärjestelmän uudelleenrakentamista, ja vuositasolla kokonaan uusiutuvaan energiaan pohjaava järjestelmä osoittautui halvimmaksi. 

Alkuinvestoinnit ovat toki isot, noin 166–175 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä, mutta Suomen vanhentuva energiajärjestelmä vaatii joka tapauksessa massiiviset investoinnit. Samaan aikaan polttoainekustannukset kasvavat koko ajan, ja hiilidioksidipäästön hinta tulee vain nousemaan. Jos uusiutuvaan energiaan pohjautuva järjestelmä olisi alkuinvestointien jälkeen vuositasolla halvin käyttää, ja samalla Suomi olisi entistä omavaraisempi, eikö energialoikkaa kannattaisi alkaa valmistella? Suomesta valuu ulkomaille yli 8 miljardia euroa energiantuontina. Energiaremontin tekemällä voitaisiin tuo raha kääntää kiertämään ja työllistämään kotimaassa.

Jo sovitut päästövähennystavoitteet vaativat kivihiilestä ja öljystä luopumista ja konsensus asiassa on vahva. Siirtymä energiajärjestelmästä toiseen pitäisi aloittaa heti. Toivottavasti hallitusohjelman tavoitteet konkretisoituvat lähivuosien askelmerkeiksi.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT