Vieraskolumnit

Sopulit vaeltavat

Seppo Vuokko
Vieraskolumnit 31.08.2015

Nyt on 
käynnissä neljäs muuttoaalto. Tulijat saapuvat kauempaa, mutta liikkeelle heidät ajaa sama tilan ja ruoan tarve kuin aikaisemminkin.

Sopulit ovat pitkästä aikaa vaelluksella. Vielä niitä ei 
nähdä Rovaniemellä, mutta jos liikkeelle lähteneet sopulit 
onnistuvat lisääntymisessään talven aikana, voi vaellus 
ulottua kauas etelään niin kuin vuonna 1970.

Tavallisesti sopulit elävät huomaamattomina hyvin 
ankarissa oloissa tuntureiden huipulla, syövät sammalta ja sitä vähäistä ruohokasvillisuutta, mitä siellä on. Talvensa ne viettävät monimetristen kinosten alla suojassa myrskyiltä ja 
pakkasilta. Siellä syntyvät uudet sopulit.

Kun sopuleiden määrä ylätuntureilla kasvaa niin suureksi, 
ettei ruoka enää riitä sopulikansalle, ne lähtevät vaellukselle, etsimään ruokaa ja elin­tilaa muualta.

Tämä on aivan tyypillistä eläinten käyttäytymistä. Sieltä, 
missä lisääntyminen onnistuu ja kanta runsastuu, ylimäärä lähtee muualle. Usein nuoret koiraat kulkevat pisimmälle uutta elintilaa etsiessään. Suuri osa vaeltajista menehtyy, mutta 
jotkin löytävät uuden koti­seudun.

Satakieli tavoitti Suomen asuinalueekseen sata vuotta sitten. Tuoreempia uudisasukkaita ovat valkoposkihanhi, harmaahaikara ja vasta yhden pesän voimalla tullut kattohaikara. Kotiutuneita tulokkaita on myös muissa eliöryhmissä, esimerkkeinä vaikkapa supikoira, hirvikärpänen ja neitoperhonen.

Ihminen käyttäytyy aivan 
samalla tavalla. Kun vanhat 
asuinalueet täyttyvät, osa 
nuoresta väestä lähtee etsimään 
parempaa tulevaisuutta muualta. Paikoilleen jäävät 
ne, joiden elämä on siellä 
turvattua, mutta myös kaikkein heikoimmat ja köyhimmät, 
jotka eivät pysty edes etsimään parempia elinoloja.

Eurooppa on kokenut ainakin kolme suurta muuttoaaltoa.

40 000 vuotta sitten nyky­ihminen vaelsi Afrikasta 
Välimeren perukan kiertäen Eurooppaan. Täällä hän 
kohtasi vanhat eurooppalaiset, 
neandertalilaiset. Muutaman tuhannen vuoden kuluessa neandertalilaiset katosivat.

Uutta väkeä saapui jälleen 9 000 vuotta sitten, osaksi 
Turkin rannikkoa pitkin, osaksi 
meriteitse Välimeren suuret saaret asuttaen. He toivat mukanaan maanviljelyn, ja aikaisemmin Eurooppaa asuttaneet metsästäjä-keräilijät joutuivat 
väistymään tehokkaamman kulttuurin tieltä.

Kolmas vaellus sai alkunsa Mustanmeren ja Kaspianmeren pohjoispuolisilta aroilta 4 500 vuotta sitten. Yamnayat olivat paimentolaisia, jotka tunsivat hevosen, pyörän ja tappavat aseet. Suomen arkeologiassa muuttoaalto tunnetaan vasara­kirveskulttuurina. Ainakin osaksi vaellus oli väkivaltainen: asukkaat, jotka eivät antaneet tulijoiden karjalaumojen asettua mailleen, päätyivät multiin. Tulijat toivat mukanaan uuden kielen, joka syrjäytti valtaosan täällä aikaisemmin puhutuista kielistä.

Nyt on käynnissä neljäs muuttoaalto. Tulijat saapuvat 
kauempaa, mutta liikkeelle heidät ajaa sama tilan ja ruuan tarve kuin aikaisemminkin.

Tällä kertaa tulijoita vain voi olla paljon enemmän kuin edellisissä, suuresti Eurooppaa 
muuttaneissa vaelluksissa. Maapallon väestö kasvaa vuodessa 80 miljoonalla, ja suurin osa lapsista syntyy maapallon köyhimmillä seuduilla.

Aikaisemmin eurooppalaiset ovat olleet elinkeinorakenteiltaan tulijoita heikompia: 
kehittyneempi tekniikka on syrjäyttänyt alkeellisemman. Muutot eivät myöskään ole 
olleet ohjattuja, eivätkä tulijat 
ole tarkoin tienneet, minne ovat matkalla.

Tällä kertaa tulijat lähtevät meitä köyhemmistä oloista, mutta heillä on ainakin jonkinlainen käsitys siitä, mihin ovat menossa.

Jos tropiikissa sattuu todella 
suuri tulivuorenpurkaus tai muu katastrofi, joka tuhoaa 
sadon, liikkeelle voi lähteä 
satoja miljoonia ihmisiä. 
Vastaanottokeskuksia rakentamalla ja rajavalvontaa tehostamallako ongelma hoidetaan?

Seppo Vuokko

Luontokirjailija 
Savitaipaleelta seppo.vko@pp.inet.fi

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT