Vieraskolumnit

Sydämen sivistys asuu maaseudulla

Mikko Kärnä
Vieraskolumnit 13.03.2017

Maaseutua vastaan hyökätään nyt kovemmin kuin koskaan.

Ränsistyvä nälkä-Suomi. Tällä nimellä Yle kutsui kaupunkiseutujen ulkopuolista Suomea uutisoidessaan kaksoiskuntalaisuudesta, jonka myötä pitkään vapaa-ajan asunnossaan aikaa viettäviä mökkiläisiä päästäisiin verottamaan myös heidän mökkikunnassaan.

Kovaa kieltä. Maaseutua vastaan hyökätään nyt sanan säilällä kovemmin kuin koskaan.

Suomessa on yli puoli miljoonaa kesämökkiä ja viimeisimmän mökkibarometrin mukaan niillä vietetään keskimäärin 79 vuorokautta vuodesta. Talviasuttavilla mökeillä käyttöaste on tätäkin korkeampi, jopa 109 vuorokautta vuodesta.

Miljoonat suomalaiset siis hakeutuvat 2–3 kuukaudeksi vuodesta tähän ”ränsistyvään nälkä-Suomeen” aivan vapaaehtoisesti. Tätäkin taustaa vasten maaseudun ränsistymisen sijaan pitäisi puhua maaseudun vetovoimaisuudesta.

Ilman maaseutua ja siellä tapahtuvaa alkutuotantoa kaupungeissa huomattaisiin nopeasti, missä se todellinen nälkä-Suomi sijaitsee.

Betonin päällä on paha viljellä eikä Espan puistossa kovin suurta karjaa kyetä helsinkiläisten tarpeisiin laiduntamaan. Valkoposkihanhien kantaa pitäisi toki harventaa suuresti, mutta ei niilläkään suurkaupungin ravinnontarvetta kateta edes nimeksi. Kallion kerrostalojen katoillakin on neliöitä rajallisesti biodynaamiseen viljelyyn.

Vastaava hyökkäys maaseutua ja kaupunkien suurimmaksi viholliseksi väitettyä keskustapuoluetta kohtaan nähtiin Helsingin kolmen suurimman puolueen puheenjohtajatentissä, jossa pormestariehdokkaat Jan Vapaavuori (kok.), Anni Sinnemäki (vihr.) ja Tuula Haatainen (sd.) löysivät näistä syyn kaikkiin metropolialueen ongelmiin.

Tällaisen mielettömän vastakkainasettelun lietsomiselle ei ole mitään perusteita.

Näiden pormestariehdokkaiden omat puolueet kantavat itse päävastuun siitä, että pääkaupunkiseudun kouluissa on homeongelmia ja että asuinalueet eriarvoistuvat. Kantavatpa ne vastuun myös Länsimetron epäonnistumisesta, joka on poliittisen lähihistoriamme häpeällisin ja salamyhkäisin hanke. Toivon mukaan tällaiset yhtiöt tuodaan pian julkisuuslain piiriin, jolloin helsinkiläiset veronmaksajat saavat lopulta tietää, ketä kohtaan kananmuniaan paiskovat.

Miksi on niin vaikeaa ymmärtää, että Suomi on yksi kokonaisuus ja sellaisena sitä on myös tarkasteltava?

Pääkaupunkiseutu tarvitsee muuta Suomea menestyäkseen, aivan samoin kuin muu Suomi tarvitsee pääkaupunkiseutua. Ei voi olla kenenkään etu, että tarkoituksellisesti autioittaisimme osia maastamme.

Raha liikkuu Suomessa valtion kassasta kaikkiin ilmansuuntiin, myös pääkaupunkiseudulle. Jos valtionosuuksia maksetaankin enemmän muualle, imaisee metropolialue vastaavasti suhteettoman suuren osan asumis-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotuista. Valtion työpaikoista puhumattakaan.

Mitä taas tulee väitettyyn kaupungistumisen jarruttamiseen, niin on hyvä muistaa, ettei kukaan estä ihmistä muuttamasta kaupunkiin. Se on vapaa valinta. Vaikeinta tietyille tahoille tuntuukin olevan käsittää, että kaikki ihmiset eivät halua elämäänsä kaupungeissa viettää. Ei sitten millään, vaikka on oopperaa, teatteria ja balettia sekä kaikenlaista muuta korkeakulttuuria.

Metsästys, kalastus, marjastus ja sienestys ovat maalaisen oopperaa ja balettia. Sellaista luonnon sinfoniaa, jota ei kaupungeissa ole mahdollista kokea.

Siksi ”ränsistyvään nälkä-Suomeen” tullaan joukolla kaupungeista rentoutumaan. Ylen poliittisen toimituksen ja Vapaavuoren, Sinnemäen sekä Haataisen kannattaisi joskus harkita samaa.

Sivistystä kaupungeissa kyllä on, mutta mitä kertoo sydämen sivistyksestä maaseudun ja sen ihmisten negatiivinen leimaaminen?

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT