Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Kreikan ero eurosta lähestyy

    ”Kreikka on käytännössä ajautumassa taloudelliseen ja poliittiseen syöksykierteeseen.”

    Eurooppa valmistautuu seuraavan suureen uutiseen, Kreikan eroon eurosta. Miten ja milloin tämä tapahtuu, sitä tuskin kukaan ihan tarkkaan tietää. Olennaista kuitenkin on, että aiemmin mahdottomana pidetty ajatus on noussut esiin hyvin konkreettisena vaihtoehtona.

    EU:n valtiovarainministerit kiistivät tällä viikolla jyrkästi sen mahdollisuuden, että Kreikka lähtisi tai pakotettaisiin ulos eurosta. Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble sanoi, että tällainen ei olisi mitenkään mahdollista. Toisaalta kaikki talousanalyytikot ovat sitä mieltä, että ero on vain ajan kysymys.

    Kreikan poliittinen kriisi ei hellittänyt äskeisiin vaaleihin. Voittoon rynni peruskreikkalainen Syriza-puolue, joka ei kuitenkaan ole valmis kantamaan hallitusvastuuta. Entiset valtapuolueet konservatiivinen Uusi demokratia ja sosialistinen Pasok eivät pystyneet muodostamaan hallitusta. Kreikka on käytännössä tuuliajolla.

    Poliittinen kriisi saa uuden vaiheen, kun Kreikassa järjestetään uudet vaalit hallitusneuvottelujen ajauduttua karille. Mitään takeita siitä, että vaalit ratkaisevat jotakin, ei ole. Maa on käytännössä ajautumassa taloudelliseen ja poliittiseen syöksykierteeseen.

    Kreikan ongelma on siinä, että vaikka se on saanut massiivista talousapua, se ei ole kyennyt saattamaan julkisia menoja tasapainoon. Kreikka ei selviä velkojen maksusta edes velkasaneerauksen jälkeen.

    Kysymys on ollut koko eurojärjestelmän uskottavuudesta. Laman torjumiseksi Euroopan keskuspankki EKP on syytänyt markkinoille tuhat miljardia euroa uutta likviditeettiä. Tällä on turvattu osaltaan se, että Kreikka ei olisi saanut seuraajia. Pahimmassa paikassa on Espanja, joka on pakotettu tukemaan pankkejaan mittavan pankkikriisin torjumiseksi.

    Kreikkaa tämäkään ei enää auta, sillä yksityiset sijoittajat ovat jo aikaa sitten lopettaneet Kreikan valtion velkakirjojen ostamisen. Vastuu rahoituksesta on viime kädessä EU:n jäsenmailla ja kansainvälisellä valuuttarahastolla IMF:lla.

    Jäsenmailta alkaa kuitenkin olla kärsivällisyys lopussa. Kreikan pitäisi toteuttaa tukipaketin ehdot. Jos se ei niitä tee, niin vaihtoehdot alkavat olla vähissä.

    Miten kaikki sitten tapahtuisi, jos Kreikka pannaan ulos? Sitä ei luultavasti kukaan tiedä tarkasti.

    Kreikan ongelma on, että sillä ei ole enää omaa valuuttaa. Kun Argentiina teki aikoinaan konkurssin, maksujärjestelmä pystyi toimimaan, sillä maalla oli oma raha. Oma valuutta devalvoitui rajusti, mutta loi pohjan uudelle nousulle.

    Kreikassa tilanne on toinen. Kreikka voi tietysti lopettaa kaikki velkojensa maksut kertaheitolla. Mutta toimiiko maassa sen jälkeen mikään, on hyvä kysymys.

    Myös poliittinen reaktio on odotettavissa. Kansalaisten tyytymättömyys purkautuu varmasti siinä tilanteessa jollakin tavalla. Pääministeri Jyrki Katainen ennakoi jo lausunnossaan, että Kreikassa voi syntyä levottomuuksia.

    Jos maan maksujärjestelmä luhistuu, on varmaa, että jotakin tapahtuu. Ehkä tämä asia on juuri se, joka pidättelee vielä nopeita ratkaisuja. Jos Kreikka pannaan ulos, sen pitää tapahtua suunnitelmallisesti.

    Kreikan erolla on epäilemättä myös laajempia vaikutuksia euroalueeseen. Monet ekonomistit ennakoivat, että siitä alkaa pitkä matalan kasvun aika. Koko Eurooppa ajautuu taantumaan, vaikka Kreikka ei iso maa olekaan. Taloudessa myös psykologisilla tekijöillä on paljon merkitystä.

    Lähipäivät näyttävät, miten Kreikka tästä kriisivaiheestaan selviää. Ero ei ole ainoa mahdollisuus, mutta se on hämmästyttävän todennäköinen juuri nyt. Epäilemättä EU-maiden kannattaa kuitenkin ponnistella sen puolesta, että ratkaisut olivat hallittuja ja ennakoituja.

    Mutta voidaanko tällaisessa tilanteessa mitään ennustaa, on kokonaan toinen asia.