Maaseudun Tulevaisuus

Paheksuttu kahvittelu juurtui suomalaiseen elämänmenoon

Maaseudun Tulevaisuus 23.03.2015

Kahvin käyttö kiellettiin useaan kertaan 1700-luvulla, mutta suomalaiset eivät suostuneet vaihtamaan suosikkituontijuomaansa katajanmarjaliemeen.


Kari Salonen
Tassilta ryystänyt kansa ryhtyi sotien jälkeen juomaan kahvinsa kupista.

VAASA (MT)
Kahvi on koukuttanut ihmisiä vuosisatoja, mutta ensimmäiset tiedetyt kahvinkäyttäjät eivät suinkaan olleet ihmisiä, vaan 300-luvulla eläneitä vuohia.
”Etiopialaisen paimenen kerrotaan huomanneen, että vuohet piristyvät syötyään kahvipensaan punaisia marjoja”, kertoi vs. amanuenssi Magdalena Lindroos vaasalaisen Tikanojan taidekodin kahviaiheisen näyttelyn esittelytilaisuudessa perjantaina.
Suomeen kahvi rantautui 1720-luvulla. Se oli aluksi rikkaiden ylellisyysjuoma, jonka maku mitä ilmeisimmin miellytti monia. Valtaapitävät eivät kuitenkaan katsoneet kahvin käytön yleistymistä hyvällä. Tämän epäluulon vuoksi nautintoaineiden käyttäjiä muun muassa rekisteröitiin.
”Helsingissä oli vuonna 1750 kahvin juojia 120 ja teen juojia 116 kappaletta.”
Papistossa kahvia kritisoitiin saatanalliseksi juomaksi. Ruotsalainen luonnontieteilijä Carl von Linné koetti hälventää kahvin arvostelua. Hän suositteli kahvia krapulan tai muun väsymyksen selättämiseen.
Myös Ruotsi-Suomen valtio tuskastui kahvipapujen kulutuksen kasvuun. Kahvi oli valtion näkökulmasta joutava nautintoaine ja tuontitavara, joka rasitti ulkomaankaupan tasetta.
”Kahvi kiellettiin 1700-luvulla useaan kertaan. Kansalaisia kehotettiin käyttämään kotimaisia katajanmarjoja tai tammenterhoja”, Lindroos totesi.
Kieltoja perusteltiin myös kahvin vaarallisuudella. Juoman kerrottiin aiheuttavan unettomuutta, ruokahaluttomuutta ja painon laskua. Tuohon aikaan kansalaisilla ei ollut ylipaino-ongelmia.
Mutta kahvin juonti vain jatkui ja levisi kaupunkien seurapiireistä myös maaseudulle 1800-luvulla.

Enemmän sielun
kuin ruumiin ravintoa


Kahvi on nykyelämässä vakiintunut niin tärkeäksi osaksi arkea, että kahvitauot on kirjattu lakeihin ja säädöksiin. Suomalaiset ovatkin maailman innokkaimpia kahvin kuluttajia: tummaa juomaa kuluu keskimäärin viisi kupillista päivässä.
Lindroosin mielestä kahvinjuonti on enemmän sosiaalinen tapahtuma kuin ruokailuhetki. Kahvitauot ovat olleet päivän kohokohtia savotoilla ja heinäpelloilla.
Se tapa, jolla kahvia on juotu, on myös kertonut ihmisen sosiaalisesta asemasta.
”Kahvin juominen kupista pikkusormi koholla oli korkean sosiaalisen aseman merkki.”
Lautaselta juominen oli pitkään paljon yleisempää kuin kupista juominen.
”Vasta toisen maailmansodan jälkeen lautaselta juomista alettiin pitää huonona tapana.”
Suomalaista kahvi- ja kahvilakulttuuria esittelevässä Tikanojan taidekodin näyttelyssä on mukana aiheeseen liittyviä tauluja, kuvia ja esineitä. Maalauksia on lainattu muun muassa Ateneumista Helsingistä ja yksityisistä kokoelmista.


Kahvia, kiitos! -näyttely 10.5.2015 saakka Tikanojan taidekodissa Vaasassa. Avoinna ti–su klo 10–16.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT

Irish coffee -mousse

Resepti
Jälkiruoka, Maitotuotteet, Kodin juhlat