Maaseudun Tulevaisuus

Pajubuumi jäi tulematta

Maaseudun Tulevaisuus 20.03.2015

Energiapajun kasvatus ei ole ottanut tuulta alleen, vaikka siitä on puhuttu 1970-luvulta alkaen. Tällä hetkellä pajua povataan turvetuotannosta vapautuville maille.


Jere Lauha
Mikkeliläinen Matti Piispa on harvoja pajun kasvattajia Suomessa. Hän kasvattaa pajua muun muassa energiapajun pistokkaiksi.

Energiapajun viljelijöitä on Suomessa vain kourallinen, vaikka paju sopisi polttokattiloihin siinä metsähakekin. Itä-Suomen yliopiston tutkijan Aki Villan mukaan syy on suurelta osin asenteissa.

"Ajatellaan, että metsäbiomassaa meillä on metsissä riittävästi eikä siihen tarvitse tuoda enää mitään uutta. Toisaalta maatalouspuolella se nähdään uhkana ruuantuotannolle, jos lyhytkiertopuuta kasvatetaan pelloilla", Villa sanoo.

Tutkija uskoo, että biotaloudessa olisi yhä tilaa tuottoisalle pajulle.

”Metsäteollisuus pelkää kovasti, että kuitupuun mitat täyttävää puuta joutuu kattilaan. Samanaikaisesti Suomen ilmastotavoitteet edellyttävät uusiutuvan puuenergian tuotannon merkittävää lisäämistä.”

”Yksi hyvä tavoite olisi puubiomassan kasvatuksen tehostaminen ja hehtaarikohtaisen puuntuotoksen lisääminen osalla maapinta-alaa”, Villa sanoo.

 

Tehokas ravinteiden sitoja

Tällä hetkellä tutkimus on keskittynyt pajun kasvatuksen ja sen tuomien ympäristöhyötyjen yhdistämiseen. Paju on löytämässä viljelyalaa muun muassa jättömaiden ja turvetuotannosta vapautuvien soiden viljelyssä.
Nopeakasvuinen paju sitoo kasvaessaan tehokkaasti ravinteita. Siksi se sopii erityisen hvvin alueille, joilta ravinteita uhkaa karata ympäristöön.

Itä-Suomen yliopisto ennustaa, että mahdollisuudet pajun viljelyn lisäämiselle ovat hyvät, sillä vuoteen 2020 mennessä Suomessa poistuu noin 40 000 hehtaaria turvesuota käytöstä.

Maatiloilla pajun ympäristöhyötyjä kannattaisi Villan mielestä hyödyntää peltojen ja vesien rajavyöhykkeillä estämässä ravinnevalumia vesistöihin.

Lue lisää perjantain Maaseudun Tulevaisuudesta

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT