Politiikka ja talous

Huomaatko, kun koiraasi sattuu? Lemmikin kipu jää helposti huomiotta

Lemmikkien kokeman kivun tunnistaminen on haaste jopa eläinlääkärille. Nyt tutkitaan, voiko koira ilmaista huonon olonsa silmänliikkeiden avulla.
Satu Lehtonen
Kipeä koira usein piilottelee vaivojaan. Kipulääkekuuri voi paljastaa, mitkä käytöksen muutokset johtuivatkin kivusta.

Moni ajattelee tuntevansa lemmikkinsä läpikotaisin. Vähitellen hiipivä kipu voi kuitenkin jäädä huomiotta jopa vuosiksi.

Eläimen kipu ei ole vain astumista lasinsiruun. Esimerkiksi hiljalleen kehittyvässä lemmikin nivelrikossa omistajan silmä voi tottua muutoksiin vähitellen.

Yleinen nyrkkisääntö kivulle on, että huonosti voiva eläin muuttaa käytöstään.

Se voi seistä tai liikkua eri tavalla kuin ennen, mutta kipu voi ilmetä myös esimerkiksi aggressiivisuutena tai ylivilkkautena.

Jos koiralla on hyvä suhde perheeseensä, se voi tuoda vaivansa selkeämmin esille. Motivaatio vähentää kivun aiheuttamaa kärsimystä. Kun koira on innostunut työstään, se tekee sitä kivusta huolimatta.

Myös eläinlääkäreille kivun havaitseminen on haaste.

Helsingin yliopistossa tutkitaankin, voisiko kroonista kipua potevat koirat tunnistaa silmänliikkeiden perusteella.

Professori Outi Vainion mukaan sekä ihmisillä että koirilla kipu muuttaa aivojen toimintaa.

Hypoteesissa kipu muuttaa koiran katselukäyttäytymistä siten, että kipeä koira kiinnittää enemmän huomiota kielteistä informaatiota sisältäviin kuviin.

Vastaavaa metodia on käytetty ihmisillä. ”Toiveena olisi, että tulevaisuudessa eläimiltä voitaisiin kysyä, onko niillä kipua. Se vaatii laitekehitystä, muttei ole mahdotonta”, Vainio pohtii.

Hänen aiemmissa tutkimuksissaan on käynyt ilmi, että koirat esimerkiksi tarkastelevat kuvissa olevia ihmisten ilmeitä systemaattisesti.

Tulokset valottivat ensimmäisenä maailmassa katseenseurannalla, kuinka ei-kädelliset eläimet tarkastelevat kasvojen ilmeitä.

Koiria haastavampaa on tunnistaa kissojen kipua. Kipeä kissa voi esimerkiksi vain pysytellä aiempaa enemmän piilopaikassaan.

Luonnossa kissa on myös muiden eläinten saalis. Saalis­eläimillä onkin korostunut tarve peitellä vaivojaan mahdollisimman paljon.

Tutkimusnäyttöä rotu- tai yksilökohtaisista eroista kipukynnyksessä ei Vainion tietojen mukaan vielä ole.

On kuitenkin mahdollista, että jotkin rodut tuntevat kipua toisia herkemmin. Ihmisillä on jo havaittu geeniperimästä johtuvia eroja kivun tuntemuksessa.

Muutos voi kieliä kivusta

Huulten toistuva lipominen, saman kohdan rapsuttaminen tai nuoleminen, ylireagointi kosketukseen

Liikeratojen muutokset kuten "pupulaukka" (molemmat takajalat samaan aikaan) tai peitsaaminen (saman puolen jalat menevät maahan samaan aikaan).

Aggressiivisuus, vetäytyminen omiin oloihinsa.

Levoton pyöriminen ja pitkä paikan hakeminen ennen makuulle menoa

Ei halua mennä portaita tai hypätä autoon

Vaihtaa usein paikkaa yön aikana, nukkuu jatkuvasti

Istahtaa tai menee makuulle kesken lenkin, ylivilkkaus

lähde: Kennelliitto

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Sokerilimun lipittäminen ei kannata – tutkimus: Vaihda se kahviin tai teehen, niin vähennät diabetesriskiäsi

Nyt se on tutkittu: Elintapaohjaukseen osallistuminen ja kännykkäsovelluksen käyttö auttavat muuttamaan elintapoja terveellisemmiksi

Osa metsän sienistä on koiralle myrkyllisiä – näin ehkäiset mahdollisesti tappavan sienimyrkytyksen