Politiikka ja talous

Hupeneva jäätikkö huolettaa Arktisen keskuksen johtajaa

Politiikka ja talous 11.12.2015

Arktisesta alueesta voi olla sekä innoissaan että huolissaan.


Pekka Fali
Timo Koivurovan johtama Arktinen keskus pitää majaansa Rovaniemen Arktikum-talossa.

Ilmastonmuutos iskee arktisille alueille 2–3 kertaa nopeammin kuin muualle keskimäärin, vasta valittu Arktisen keskuksen johtaja Timo Koivurova kertoo.

"Lumi ja jää reagoivat herkästi ilmastonmuutokseen."

Arktisen merialueen jääpeite oli Nasan satelliittikuvia hyödyntävän yhdysvaltalaisen tilastokeskuksen mukaan viime talvena ennätyspieni. Kun vertailuna käytettiin vuosien 1981–2010 mittaustietoja, viime vuonna jääpeite oli 1,1 miljoonaa neliökilometriä tavallista pienempi. Jääpeitteestä on kutistunut kolme kertaa Suomen pinta-alaa vastaava alue.

"Mallinnuskartat ovat huolestuttavia. On ennustettu, että 2030–2080 mennessä monivuotinen jää sulaa kokonaan", Koivurova sanoo.

Hänen mukaansa sulamistahti riippuu paljolti Pariisin ilmastokokouksen päätöksistä.

Suomi puheenjohtajaksi

Koivurovan on seurannut kiinnostuneena Yhdysvaltain toimintaa arktisen neuvoston puheenjohtajana.

"USA on ollut aktiivinen ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Pariisissa nähdään, miten tämä toteutuu." Puhetta on ollut muun muassa sopeutumisrahastosta arktiselle alueelle.

Puheenjohtajuus siirtyy Suomelle vuonna 2017. Siihen valmistautuminen työllistää jo arktista keskusta.

"Huomio on silloin Suomessa", Koivurova toteaa. Esillä on ainakin ympäristöteemoja, kuitenkin tasapainossa talouden kanssa.

Arktinen neuvosto perustettiin 1996 parantamaan yhteistyötä arktisen alueen valtioiden välillä. Neuvostossa käsitellään alueen hallitusten ja ihmisten kohtaamia ongelmia. Jäsenmaita ovat Yhdysvallat, Kanada, Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska ja Venäjä.

Koivurovan johtama Arktinen keskus puolestaan on kansainvälinen tiedelaitos, joka tutkii monitieteisesti ja viestii kansalaisille arktisista asioista. Se perustettiin vuonna 1989 ja sen pääkonttori on Rovaniemellä.

Venäjä yhteistyökykyinen

Suomen ja Venäjän välit ovat geopoliittisen kriisin vuoksi hieman viilentyneet. Siitä huolimatta arktisella alueella on Koivurovan mukaan hyvä keskustelufoorumi.

"Venäjän kanssa käydään ihan normaalisti dialogia."

Vaikka arktisella alueella on paljon uhkia ja kiistakysymyksiä, Koivurova pitää aluetta rauhan tyyssijana.

"Media mystifioi arktisia asioita, kun niistä ei tiedetä. Jos joku tutkii öljyvaroja, se ei tarkoita heti öljyryntäystä tai sotaa."

Mahdollisuuksia Koivurova näkee ennen kaikkea matkailussa.

"Turismi on kestävä elinkeino Lapissa. Luontoa ja kohtuutta kunnioitetaan."

Aiheeseen liittyvät artikkelit