Politiikka ja talous

Kemin biodieseljalostamo nielisi puuta kaksi miljoonaa kuutiota

Politiikka ja talous 10.02.2016

Raaka-aineeksi käy ensiharvennuspuu, sahojen puru ja kuori, metsähake sekä selluteollisuuden sivuvirrat.


Markku Vuorikari
Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen (vas.), Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Pekka Koponen ja työ- ja elinkeinoministeriön Jukka Gustafsson kertoivat Kemin biodieseljalostamosta keskiviikkona Helsingissä.

Kiinalaisen Kaidin Kemiin suunnittelema biodieseljalostamo tarvitsisi puuta vuosittain kaksi miljoonaa kuutiometriä.

Kaidi Finlandin toimitusjohtajan Pekka Koposen mukaan käytettävä puu olisi ensiharvennuspuuta, sahoilta kertyvää purua ja kuorta, metsähaketta ja selluteollisuuden sivuvirtoja.

"Puu on riittävyydeltään ainutlaatuinen raaka-aine biojalostamolle. Muiden raaka-aineiden saanti olisi huomattavasti rajoitetumpaa", Koponen totesi Helsingissä keskiviikkona pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Kemistä 200 kilometrin säteellä metsien kasvu tarjoaa Koposen mukaan puuta teollisuuden käyttöön vuosittain 20 miljoonaa kuutiometriä. Teollisuus käyttää alueelta vain 14 miljoonaa kuutiometriä.

Nyt metsiin jäävästä kuudesta miljoonasta kuutiometristä Kemin biojalostamo kuluttaisi kaksi miljoonaa kuutiometriä.

Kaidi Finland on suunnitelmissaan varautunut siihen, että pohjoiseen syntyy muitakin puuta käyttäviä investointeja.

Kemijärvi-konsortio suunnittelee Kemijärvelle sellutehdasta, joka tarvitsisi havupuuta vuodessa 2,2 miljoonaa kuutiometriä. KaiCell Fibers kaavailee Kainuuseen kemialliseen selluun pohjautuvaa biojalostamoa.

"Puu ei Lapista lopu vaikka tulisi lisäinvestointeja", Koponen vakuutti.

Kemissä tehtäisiin 200 000 tonnia biopolttoaineita vuosittain. Siitä 75 prosenttia olisi biodieseliä ja 25 prosenttia biobensiiniä.

Kaidin jalostamo nousisi Ajoksen satamaan samalle tontille, johon Vapo suunnitteli biodieseljalostamoa aiemmin. Vapo luopui hankkeesta 2014.

Kaidin hanke perustuu eri tekniikkaan kuin Vapon hanke.

Molemmissa hankkeissa taustalla on Fischer-Tropsch -menetelmä. Kaidi on kehittänyt lisäksi plasmakaasutusta, jonka avulla puusta saadaan erittäin korkeassa lämpötilassa energiaa irti enemmän. Näin prosessissa on parempi hyötysuhde kuin normaalissa Fischer-Tropsch -tekniikassa.