Politiikka ja talous

Keskusta ajanut maakuntamallia – kokoomuskin vielä vuonna 1983

Politiikka ja talous 13.12.2015

Maakuntien itsehallinnon vahvistamisesta on unelmoitu vuosikymmenten ajan. Hallituksen sote-päätöksen yhteydessä keskusta ei hehkuttanut maakuntamallin puolesta.


Jukka Pasonen
Professori Arto Haverin mukaan kunnat pärjäsivät vielä 1990-luvun alussa palvelujen kanssa, mutta 2000-luvulle tultaessa tilanne muuttui ja väestökehitys laukaisi tilanteen.

Valtioneuvoston linnan tiedotustila täyttyi viimeistä paikkaa myöten tiedotusvälineiden edustajista 9. marraskuuta. Kaikki paikallaolijat tiesivät, että pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus ei kaatunutkaan sote-vääntöön, jossa luotiin Suomeen uutta hallinnollista järjestelmää sosiaali- ja terveyspalvelujen tueksi.

Mullistavaa oli, että maan sote-palveluista vastaisivat 18 maakunnallisesti perustettavaa itsehallintoaluetta. Käytännössä aiemmin kokeilussa ollut Kainuun malli otettaisiin käyttöön koko maassa 2019.

Tilaisuudessa päätöksen luonnetta ei sen kummemmin hehkuteltu – ei vaikka tuolloin toteutui pian sata vuotta Suomen historiassa kypsytelty ajatus. Hallitusohjelmaan kirjaus ”valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovittamisesta” tuli tuolla hetkellä lihaksi.

Miksi vanha hallintomalli elvytettiin?

Kehitystie oli pitkään nähtävissä, koska aluehallinnon kansanvaltaisuus­ongelma on tiedostettu pitkään, vastaa kunnallispolitiikan professori Arto Haveri.

Monenlaiset hallintohimmelit ja erilaiset kunnalliset ja valtiolliset toimijat ovat luoneet aluehallintoon harmaan alueen. Siksi väliportaan hallinnon perään on huudeltu, Haveri toteaa.

”Kunnat pärjäsivät vielä 1990-luvun alussa palvelujen kanssa. 2000-luvulle tultaessa tilanne muuttui ja väestökehitys laukaisi tilanteen.”

Maakuntien miehet tyytyväisiä

Maakunnissa on vuosikymmeniä ajateltu, että vielä tulee se päivä, jolloin on maakuntien vuoro. Politiikan retoriikassa maakuntavallan kannattajia on vähätelty ”maakuntaromantikoiksi”.

Lapissa tiedetään, että Helsingissä ei ymmärretä maakuntien huolia. Halu päättää omista asioista on ollut agendalla pitkään, muotoilee Lapin liiton maakuntajohtaja Mika Riipi. Hallituksen tuoreen linjauksen vastustajia ei hänen kollegoidensa joukosta juuri löydy.

Lappi on pyytänyt 1980-luvulta lähtien lupaa kokeilla itsehallintoa.

Idea uudesta yrityksestä syntyi sen jälkeen, kun Kataisen hallitus perääntyi kunta- ja sote-uudistuksissa. Hallitus yritti vielä kerran maaliskuussa 2014 hakea ratkaisua uudella tavalla, viidellä sote-alueella. Kahdeksan eduskuntapuolueen sote-uudistus ajoi maalikuussa 2015 karikkoon.

Soten kohtaloa ennakoitiin Rovaniemellä. Jo lokakuussa 2014 käynnistyi Lapikas-hanke, joka hahmotti maakunnalle oman itsehallintomallin. Vain se voisi ratkoa perustuslailliset ongelmat. Maakuntajohtaja Riipi tuumi jo 2012 kirjoituksissaan Lapille omaa hallintoa.

Riipi arvioi, että verotusoikeus olisi maakunnalle tärkeä.

”Jos ministeriöt pystyvät ohjaamaan maakuntia, puhutaan näennäisestä demokratiasta.”

Päälle painoivat eduskuntavaalit. Lappilaiset muiden maakuntamiesten tavoin lobbasivat eduskuntapuolueita.

Vaalien alla Sipilä kaivoi naftaliinista maakuntamallin, joka täyttäisi soten edellyttämät laillisuusvaateet. Sivustatukea tuli vihreiltä.

Keskustan vaalivoiton jälkeen aluehallinnon kehittäminen kirjattiin hallitusohjelmaan. Lapin kokeilua ei sinne kirjattu vaan enemmän.

Ikuinen kuuma peruna

Itsenäisyyden alkumetreillä, heinäkuussa 1919 maakuntamallia ajoi vanhasuomalainen, kokoomuslainen sisäministeri Antti Tulenheimon johtama komitea – tosin huonolla menestyksellä. Uuteen perustuslakiin kirjattiin, että Suomessa voi olla itsehallinnollisia alueita. Pykälää hyödynnettiin vasta 96 vuoden jälkeen.

Puolueet ovat väristä riippumatta tukeneet laajasti maakuntien väliportaan hallintoa. Maalaisliitto kirjasi tavoitteen jo vuonna 1914.

SDP oli maakuntahallinnon takana vielä 1926, mutta sotien jälkeen kanta muuttui. Puolueessa vahvistui 1970-luvulta alkaen keskusjohtoinen ajattelutapa.

Muista vasemmistopuolueista SKDL ajoi vielä 1983 väliportaan hallintoa. Kokoomuksen maakuntajuuret ulottuvat vielä vuoteen 1983, jolloin puolue myös kannatti maakuntahallintoa. Sittemmin tavoitetta ei ole ohjelmiin kirjattu.

Arto Haveri sanoo, että maakuntahallinto on leimaantunut kautta historian keskustan projektiksi, erityisen vahvasti 1970-luvulta alkaen. Tuolloin sekä Paavo Väyrynen että Seppo Kääriäinen alkoivat puhua ahkerasti maakuntien Suomesta. Päätöksenteon keskittäminen ja hajauttaminen nousivat isoksi poliittiseksi kysymykseksi.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT