Politiikka ja talous

Kuituhampusta muovin korviketta

Politiikka ja talous 17.09.2014

Kuituhamppu tekee paluutaan Suomen pelloille. Viljelijälle se on oiva maanparannuskasvi. Teollisuudessa kuitu korvaa muovia ja käy rakennuksiin hengittäväksi seinäelementiksi tai eristeeksi.


Mikko Makkonen

JOENSUU (MT)

Epävarmojen sääolosuhteiden takia on hyvä, että laajoja viljelyaloja on sekä Lounais-Suomessa että Keski-Karjalassa, sanoo Hemprefinen tuotantopäällikkö Henri Mattila . Tänä vuonna kylvettyä kuituhamppualaa on Suomessa ennätysmäärä: noin 50 hehtaaria Keski- ja Pohjois-Karjalassa sekä noin 150 hehtaaria Lounais-Suomessa.

Siinä missä Keski-Euroopassa kuituhamppu korjataan jo syksyllä, Suomen olosuhteissa kasvi talviliotetaan pellolla, ja näin ollen kuidutuslinjalle paalatut hamput päätyvät vasta keväällä tai kesällä.

”Olemme luvanneet maksaa viljelijöille sata euroa paalatusta kuiva-ainetonnista. Tavallisimmin paaliin hehtaarilta päätyy viidestä seitsemään tonnia, mutta ovat jotkut saaneet seitsemän tai kahdeksankin tonnia kuiva-ainetta”, Mattila sanoo.

Hengittävä rakennusmateriaali

Hemprefinen toimitusjohtaja Mikko Neuvo näkee, että kymmenen vuoden kuluttua heidän yrityksensä toiminta on laajentunut eikä heidän enää aina tarvitsisi vastata samoihin peruskysymyksiin, vaan kasvin tunnettuus on aivan toisella tasolla.

”Ensi keväänä osakkaiden työpanos ei meillä enää riitä, kun toteutamme rakennuspuolen hankkeita. Tekeillä on hamppubetoni, jossa päistärettä sekoitetaan kalkkiin ja betoniin. Siitä saadaan homehtumatonta ja hengittävää rakennusmateriaalia, jota on käytössä jo Etelä-Euroopassa.”

Hamppubetonista on tehty muutamia opinnäytetöitä Suomessa tänä vuonna, ja parhaillaan sitä kokeillaan ekorakentamisessa. Myös kerrostalojen ulkorakennuksiin sillä on jo kysyntää.

”Se soveltuu kaikkeen muuhun paitsi ei kantaviin rakenteisiin”, Neuvo esittelee.

Autoihin sitkeitä sisäosia

Perinteisempää käyttöä biokomposiitille ovat olleet akustiikkalevyt, rakennuksissa eristys, autoteollisuudessa kojelaudoissa ja ovissa korvaamaan muovia ja peltiä.

”Kolaritilanteissa on testattu biokomposiitin olevan jopa öljypohjaista muovia sitkeämpi materiaali, joka ei murru yhtä terävästi. Eli se on brändin lisäksi turvallisuuskysymys”, Mattila kiteyttää kuituhampun etuja.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT