Politiikka ja talous

Lapin kullan taru uhkaa loppua

Politiikka ja talous 08.08.2015

Lapin kullan taru lopussa, kun kaivoslaki lakkauttaa kaivospiirit 2020. Ammattikaivaja Raimo Kanamäki menettää Lemmenjoella kotinsa ja työpaikkansa.


Pekka Fali
Raimo Kanamäki on yksi
Raimo Kanamäki on yksi "kultamaiden elinkautisista". Hän aikoo kaivaa Lemmenjoella vuoteen 2020 asti, kunnes kaivoslaki lopettaa ammattimaisen konekaivun.
Pekka Fali
Raimo Kanamäki löysi uransa kolmanneksi suurimman kultahipun, 97,4 grammaa painavan
Raimo Kanamäki löysi uransa kolmanneksi suurimman kultahipun, 97,4 grammaa painavan "Jeren", tämän kesän juhannussunnuntaina. Hän aikoo myydä hipun eniten tarjoavalle.

INARI (MT)

Kämmenkuoppaan sopiva kultahippu tuntuu painavalta. Juhannussunnuntaina Miessijoen Hepo-ojan kaivauksilta löytynyt isomus painaa 97,4 grammaa. Se on 20. suurin hippu, joka Lapin kultamailta on löydetty.

Raimo Kanamäki, 69, on kaivanut kultaa Lemmenjoella 33 vuotta. Ison hipun löytäminen on aina ainutlaatuinen hetki.

"Ei ole kahta samanlaista", Kanamäki toteaa.

Yli 10 gramman painoisia hippuja kutsutaan isomuksiksi. Niille annetaan myös nimi.

Tämän kesän toistaiseksi suurin ja Kanamäen uran kolmanneksi suurin hippu sai nimekseen Jere, Kanamäen kaivauksilla vierailleen tuttavan 13-vuotiaan pojan mukaan.

Keräilyharvinaisuus

Jere-hipun Kanamäki aikoo myydä eniten tarjoavalle. Todennäköisesti se päätyy keräilijän kokoelmaan.

Kanamäki uskoo, että Lapin isomuksista tulee vielä keräilyharvinaisuuksia.

Ammattimainen kullankaivu päättyy Lemmenjoella vuonna 2020, kun kaivospiirit lakkautetaan. Se lopettaa koneellisen kullankaivun. Lapiolla kaivu on harrastajamaista, ja suurien hippujen löytyminen on entistä epätodennäköisempää.

Kanamäen lisäksi Lemmenjoella kultaa kaivaa ammattimaisesti 12 miestä tai pariskuntaa.

Vaikka hipuista voi saada viisinumeroisen summan, leipä tulee hienokullasta, joka vaskataan perinteiseen tapaan rihloihin jääneestä maa-aineksesta.

Lakimuutos vaatii tahtoa

Lapin kullankaivajain liitto aikoo vielä yrittää saada kaivoslain uuteen käsittelyyn eduskunnassa.

"Kaikki on mahdollista. Se on tahdosta kiinni", Kanamäki painottaa.

Liiton edunvalvontapäällikkö, geologi Antti Peronius muistuttaa, että kullankaivu on yksi harvoista elinkeinoista Lapissa, joka ei saa yhteiskunnalta minkäänlaista tukea, vaan toimii omalla rahoituksella.

Kullankaivajat ovat lunastaneet kaivospiirin maat itselleen, maksaneet joka hehtaarista ja investoineet jopa satoja tuhansia euroja kaivinkoneisiin, vesipumppuihin ja aggregaatteihin.

Maisemointi peittää jäljet

Konekaivaukset ovat maallikon silmään hurjan näköisiä, eivät kovin esteettisiä.

Kullankaivajat on kuitenkin velvoitettu huolehtimaan, ettei kaivu vahingoita ympäristöä ja vesistöä.

Kun alue on kaivettu, se maisemoidaan. Kaivajat ovat maksaneet jopa kymmenien tuhansien eurojen vakuudet maisemointityöstä.