Politiikka ja talous

Maatiloilla on työtä turvapaikanhakijoillekin

Yli 10 000 maatilaa on valmis palkkaamaan turvapaikanhakijan siinä missä muunkin.
Jukka Pasonen

Useampi kuin joka viides tila voisi harkita vasta maahan tulleen turvapaikanhakijan palkkaamista, loka–marraskuun vaihteen MT-mittaus kertoo.

Pakolaista ei tosin nykysäännöin voi palkata ennen kuin hän on ollut kolme kuukautta maassa. Jos maahan on tultu ilman passia, aika venyy puoleen vuoteen.

Neuvoja löytyy Maaseudun Työnantajaliiton verkkosivulta. Toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola kehottaa seuraamaan niitä, sillä säännökset voivat muuttua.

Suuri osa maatilojen lisätyövoiman tarpeesta ajoittuu satokaudelle. Siihen ensimmäiset turvapaikan saaneet ehtivät.

Rajoitteeksi voi tulla myös tilojen taloudellinen tilanne. Viljelijän arvio nykyisestä ja tulevasta taloustilanteesta vaikuttaa palkkaushalukkuuteen selvästi.

Kyselyn mukaan perheen ulkopuolisia työntekijöitä on tämän vuoden aikana ollut joka viidennellä tilalla. Ulkomaalaiset eivät ole mikään poikkeus, vaan pikemminkin sääntö: heitä on ollut joka neljännellä työvoimaa palkanneella tilalla. Suurimmat ulkomaalaisjoukot tulevat kesällä marjojen poimintaan.

Vuoden 2013 maatalouslaskennassa maatiloilla oli vuoden aikana 48 000 palkattua työntekijää, joista ulkomaalaisia 15 000.

Gallup Elintarviketieto keräsi MT-mittausta varten vastaukset 554 viljelijältä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

MT-kysely: Viljelijät luottavat eniten Valioon, Snellmaniin ja Berneriin, vähiten HK Scaniin, Arlaan ja Yaraan

Viljelijöillä lujin luotto Valioon

Gallup: Suomalaiset eivät halua myydä Altiaa eivätkä muitakaan valtionyhtiöitä – erityisesti karsastetaan ulkomaista omistusta