Politiikka ja talous

Pieniä ei unohdeta uudessa hankintalaissa

Politiikka ja talous 19.09.2014

Hankintalakia ollaan uudistamassa, mutta esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden hankintamallia ei ole vielä päätetty. Kuntaliiton mielestä laista pitää tehdä sellainen, että pienet toimijat pärjäävät mukana.


Eija Mansikkamäki
hammaslääkärin tuolissa

Keväällä voimaan tulleen EU:n hankintadirektiivi säätää sote-palveluille 750 000 euron kynnyksen, jonka ylittävät hankinnat on kilpailutettava EU-tasolla. Suomessa on noudatettu tähän saakka kansallisesti 100 000 euron kynnystä. Sen jatkosta uudessa, vuodelle 2016 kaavaillussa laissa ei ole vielä linjauksia.

Kuntaliiton mielestä palvelutuotantoalueiden tulisi saada hankkia ja ratkaista hankintamallinsa itse. Liiton huolena on pienten tuottajien asema, koska riskinä on markkinoiden liiallinen keskittyminen.

Liitto suosittelee myös varovasti sote-alan toimijoiden hakeutumista keskinäiseen yhteistyöhön markkinoilla pärjäämiseksi. Markkinat ovat jo keskittyneet sosiaalipuolella, ja myös terveyspuolella suunta voi olla hyvä.

Sote-palveluita järjestää nyt 170 tahoa, jatkossa ehkä 30–40 palvelutuotantoaluetta viidellä sote-alueella. Sote-alueet päättävät, mitä palveluita niiden alueella järjestetään, mutta palvelutuotantoalueet eli suurimmat kunnat ja kuntayhtymät hankkivat palvelut kunnilta, kuntayhtymiltä, yrityksiltä, yhdistyksiltä ja säätiöiltä.

Kuntaliitto muistuttaa myös, että koska erityisesti sosiaalipalveluiden hankinnat ovat kasvussa, hankintaosaamisen on oltava kunnossa. Ostaja voi määritellä palvelulle laadullisia kriteerejä tai pilkkoa hankintoja pienempiin osiin.

Kunta-ala hankkii palveluita 13 miljardilla eurolla, josta sote-palveluiden osuus on lähes kolme miljardia euroa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit