Politiikka ja talous

Sulkava: "Sudenmetsästys ei onnistunut, saaliit liian vanhoja"

Politiikka ja talous 30.11.2015

Luonnonvarakeskus on teettänyt viime vuonna kaadettujen susien hammasnäytteistä ikäarvion. Sen mukaan saaliiksi jäi nuoria susia, kuten oli tarkoitus.


Markku Vuorikari
Kaadetuista susista analysoidaan niiden ikä, mahdollinen alfa-asema laumassa sekä DNA-näyte.

Luonnonvarakeskus (Luke) on teettänyt viime talvena kannanhoidollisessa metsästyksessä kaadettujen susien hammasnäytteistä iänmäärityksen Matsonin laboratoriossa Montanassa.

Poronhoitoalueen ulkopuolella toteutetussa kannanhoidollisiin poikkeuslupiin pohjautuvassa sudenmetsästyksessä saatiin viime talvena saaliiksi 17 sutta. Kaadetuista susista alle vuoden ikäisiä oli 35 prosenttia, yksivuotiaita 29 prosenttia ja vähintään kaksivuotiaita 35 prosenttia.

Valtaosa suomalaisista susista saa ensimmäiset pentunsa kaksivuotiaina, jolloin ne tulkitaan aikuisiksi. Luken mukaan suurin osa kannanhoidollisessa metsästyksessä saaliiksi saaduista susista oli siis nuoria.

Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava taas pitää sudenmetsästyksen onnistumista huonona.

"Ei mennyt putkeen, vain alle kolmannes saaliista on yksivuotiaita. Maastotilanteessa metsästyksen kohdistaminen on vaikeaa, koska pennut eivät kulje laumassa ensimmäisinä tai viimeisinä vaan jossain keskivaiheilla", Sulkava luonnehtii.

"Metsästäjät ovat kokemattomia: osalle metsästystilanne on ensimmäinen jossa ylipäätään näkee suden. Alle yksivuotiaiden kaataminen edellyttäisi, että susien kokoeroja ehtisi vertailemaan."

Kannanhoidollisen metsästyksen tavoite on metsästyksen kohdistaminen nimenomaan nuoriin yksilöihin.

"Se on yksi kokeilun onnistumisen mittareita. Nuorien susien kaataminen varmistaa, että laumat pysyvät koossa ja pystyvät kaatamaan hirviä. Jos aikuisia ammutaan liikaa, laumat hajaantuvat ja metsästys voi alkaa kohdistua enemmän kotieläimiin", Sulkava painottaa.

Vain yksi alfa saaliiksi

Saalissa oli varmuudella yksi alfayksilö; viisivuotias naaras, joka kaadettiin Joensuussa. Pohjanmaalla kaadettiin kaksi aikuista urossutta, jotka saattoivat myös olla laumansa alfayksilöitä. Urossuden mahdollinen asema perhelauman alfauroksena eli lisääntyneenä yksilönä pitäisi varmistaa geneettisellä isyysanalyysilla.

Eri-ikäisten susien osuus ei poikennut tilastollisesti merkittävästi aiempien vuosien (1996–2007) kannanhoidollisen metsästyssaaliin ikäjakaumasta tai poronhoitoalueen ulkopuolella vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla metsästettyjen susien ikäjakaumasta.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT