Politiikka ja talous

Suomen elintarvikevienti Venäjälle putoaa alle neljäsosaan

Politiikka ja talous 27.08.2014

Keskiviikkona julkistetun raportin mukaan 2,6 prosenttia elintarviketeollisuuden tuotannosta etsii uusia markkinoita. Hallitus jatkaa iltapäivällä keskusteluja budjetista. Pääministeri Alexander Stubbin mukaan mukaan tavoite on, että lisävelkaa ei oteta.


Ville-Petteri Määttä

Elintarvikkeiden tuontikielto Venäjälle pudottaa Suomen elintarvikeviennin itänaapuriin alle neljännekseen normaalitilanteesta.

Näin arvioi työryhmä, joka luovutti raporttinsa hallitukselle tänään.

Kiellosta kärsii suoraan eniten maitosektori, mutta myös liha- ja kala-ala.

Raportin mukaan paine kohdistuu kotimaiseen maataloustuotantoon. Maitosektorilla menekin väheneminen voi laskea tuottajahintoja ja heikentää kannattavuutta.

Suomi vei viime vuonna elintarvikkeita Venäjälle 420 miljoonalla eurolla. Valion osuus oli noin 350 miljoonaa euroa. Sianlihaa vietiin 12 miljoonalla eurolla.

Suorat vaikutukset desimaaleja

”Kriisin pitkittyessä epäsuorat vaikutukset voivat olla merkittäviä etenkin maataloudelle ja eräille yrityksille”, sanoi raporttia keskiviikkona Helsingissä esitellyt ylijohtaja Markus Sovala valtionvarainministeriöstä.

Pääministeri Alexander Stubbin (kok.) mukaan Venäjän vastapakotteiden suorat vaikutukset ovat pelättyä pienemmät.

Hän lupasi, että hallitus etsii ”tarpeen mukaan helpottavia toimia sektoreille, joita vaikutukset koskevat”.

Tuontikiellon kumulatiivinen suora vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen on valtiovarainministeriön kansantalousosaston mukaan noin 0,1 prosenttia.

Suomen Pankin mukaan Venäjän tuontikielto alentaa Suomen tämän vuoden kokonaistuotantoa suoraan noin 0,1 prosenttia ja Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen mukaan 0,01 prosenttia.

Inflaatio kiihtyy Venäjällä

Valtiovarainministeriön kansantalousosasto arvioi, että tuontikielto korottaa elintarvikkeiden hintoja ja kiihdyttää inflaatiota Venäjällä tänä vuonna noin kahdella prosenttiyksiköllä.

Elintarvikkeiden tuontikielto kattaa yli 30 prosenttia Venäjän lihan ja 40 prosenttia maitotuotteiden kulutuksesta.

Myös suomalaisen teknologiateollisuuden investointitavaroiden myynti putoaa Venäjällä. Syynä ovat sekä EU:n rahoitussektoriin kohdistamat pakotteet että Venäjän heikko talouskehitys.

Tammi–toukokuussa Suomen tavaravienti Venäjälle on pudonnut 14 prosenttia.

Keskiviikkona julkistetun raportin takana ovat valtiovarainministeriö, Suomen Pankki, työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ulkoministeriö, valtioneuvoston kanslia ja Valtion taloudellinen tutkimuslaitos.

Ei lisävelkaa – ei lainakattoa

Suomen hallitus aloitti tänään budjettineuvottelunsa ja jatkaa niitä iltapäivällä ja huomenna.

”Taloustilanne on heikentynyt ja heikentymässä entisestään. Se vaikuttaa budjettiin. Budjetin kokonaissumma tulee laskemaan toista vuotta peräkkäin”, Stubb sanoi.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote ei kasva tänä vuonna. Ostovoiman kehitys on vaimeaa, yksityiset investoinnit vähenevät ja työmarkkinoiden tilanne on vaikea, luetteli Sovala.

”Julkisen velan suhde kansantuotteeseen ylittää 60 prosentin rajan ensi vuonna.”

Stubbin mukaan budjettineuvotteluissa tavoite on, että lisävelkaa ei oteta. ”Jättiläismäistä ennustetta lisävelanotolle ei ole olemassa.”

Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) puolestaan sanoi, ettei lainakattoa ole olemassa, ja hallituksella on kaikki välineet käytössään.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT