Politiikka ja talous

Suomen halalissa kaulaa ei katkaista tainnuttamatta

Valtaosa muista EU-maista sallii muslimien perinteisemmän teurastustavan ilman tainnutusta.
Veera Hongisto
Halal-teurastuksen välineet. Vasemmalla pulttipistooli, jolla eläin tainnutetaan. Verenlaskuun käytetään hyvin terävää veistä.

Muslimien suosiman halal-lihan teurastuskäytännöt vaihtelevat EU:ssa. Moni maa sallii teurastuksen tainnuttamatta, mutta Pohjoismaiden lait ovat tiukemmat.

Moni suomalainen tuntuu uskovan, että uskonnolliseen halal-teurastukseen liittyy aina kaulan katkaiseminen ilman tainnutusta.

”Se ei ole ihme, jos katsoo You­tube-videoita. Ne aiheuttavat ennakkoluuloja meillekin”, toteaa 9-vuotiaana Irakista Suomeen tullut Karrar al-Hello.

Hän on muslimi ja syö vakaumuksensa vuoksi vain halal-teurastettua lihaa. Mies hankkii lihaa kotikaupunkinsa Helsingin erikoiskaupoista, joihin liha tuodaan pääasiassa Baltiasta mutta myös Britanniasta ja Uudesta-Seelannista.

Uudessa-Seelannissa halal-teurastuksessa käytetään tainnutusta.

Tavoitteena suomalainen halal

Suomalainen halal-tuotanto on hyvin minimaalista. Tähän al-Hello kahden veljensä kanssa haluaisi muutoksen. Heillä on haaveena perustaa teurastamo, joka tuottaisi halal-lihaa Suomessa asuvien muslimien tarpeisiin suomalaisen eläinsuojelulain mukaisesti.

”Suomessa syötävät lampaat pitäisi kasvattaa ja teurastaa Suomessa”, Karrar al-Hello perustelee.

Hänen mielestään nykyisessä taloustilanteessa olisi järkevää, että kasvava halal-lihan kysyntä loisi työtä Suomeen eikä vain kasvattaisi tuontia.

Kannat tainnutukseen vaihtelevat

Veljekset hyväksyvät eläimen tainnuttamisen ennen verenlaskun aloittamista.

”Ensin se oli meille iso kynnys, mutta nyt tiedämme, että eläin ei kuole tainnutukseen vaan vasta verenlaskuun”, Karrar al-Hello sanoo.

”Se, että eläin ei kärsi, on meille tärkeää”, veli Muhammed al-Hello lisää. Teurastukseen käytetään hyvin terävää veistä, jotta veri poistuu mahdollisimman nopeasti.

Suomen eläinsuojelulaki vaatii, että eläin tainnutetaan samanaikaisesti verenlaskun aloittamisen kanssa. Käytännössä tainnutus kuitenkin tehdään ennen verenlaskua. Sitä tullaan todennäköisesti vaatimaan myös pian uudistuvassa eläinsuojelulaissa.

Helsingin islamilainen yhteisö suhtautuu tainnuttamiseen nihkeästi. Yhteisön mukaan oppineilla on eriäviä mielipiteitä siitä, onko tainnutettuna teurastettu eläin halalia.

”Suomen lainsäädäntö asiassa on liian tiukka, koska muissakin maissa saa teurastaa vain leikkaamalla kurkun auki. Suomi häviää paljon rahaa, kun pitää kiinni tainnutuslaista”, yhteisö vastaa MT:n kyselyyn.

Pohjoismaissa tiukempi eläinsuojelulaki

Suomen eläinsuojelulaissa vähintään verenlaskun kanssa samanaikaista tainnutusta on vaadittu vuodesta 1996. Ruotsi ei ole hyväksynyt tainnuttamatta teurastamista vuoden 1937 jälkeen.

Tanska kielsi tainnuttamatta teurastamisen vuonna 2014. Myöskään Sveitsi, Islanti, Norja ja Latvia eivät hyväksy tainnuttamatta teurastamista.

”Länsimaisen tieteellisen käsityksen mukaan tainnuttamatta teurastus ei ota huomioon eläinten hyvinvointia. Eläimen lopetus teurastuksessa vaatii aina tainnuttamisen eli tietoisuuden poistamisen ennen verenlaskua”, MTK:n eläinlääkäri Leena Suojala linjaa.

Eläinsuojelukysymystä yritetään käytää rasistisesti

Eläinsuojelujärjestö Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä kertoo, että kiellosta on keskusteltu viime vuosina ainakin Alankomaissa, Puolassa ja Britanniassa.

Monessa maassa asiaa hankaloittaa eläinten hyvinvoinnin ja uskonnon­vapauden asettuminen vastakkain.

Kivelä pitää Suomen tilannetta uskonnollisten teurastusten osalta hyvänä EU:n yleiseen tilanteeseen verrattuna.

”Tainnuttamatta eläin kärsii enemmän ja teurastukseen liittyy monenlaista kipua. Kuolema verenlaskuun voi kestää pitkäänkin, naudalla jopa neljä minuuttia.”

Uskonnollisista teurastuksista on viime aikoina kysytty Animalialta enemmän kuin mistään muusta, vaikka osuus teurastuksista on Suomessa hyvin pieni.

Kivelää harmittaa, että eläinsuojelukysymystä yritetään käyttää rasistisiin tarkoituksiin. ”Väärillä tiedoilla synnytetään vihamielisyyttä ihmisryhmää kohtaan.”

"Halal-teurastamo lisäisi tainnutettuna teurastetun kulutusta"

Muutama teurastamo Suomessa tekee halal-teurastuksia.

”Tainnuttamatta emme teurasta, peli on hyvin selvä”, kertoo Miikka Depner Vainion teurastamolta.

Pääasiassa lampaisiin keskittyvällä Vainiolla vajaat kymmenen prosenttia teurastuksista tehdään halalina. Yhteistyökumppaneita on muutama, eikä tainnutus ole ollut heille ongelma.

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä­ylitarkastaja Susanna Ahlström toivottaisi halaliin erikoistuneen teurastamon tervetulleeksi Suomeen.

”Todennäköisesti se lisäisi tainnutettuna teurastetun lihan kulutusta muslimien keskuudessa. Sertifioitu teurastamo voisi myös karsia mahdollista laitonta teurastustoimintaa.”

Lue lisää halal-teurastuksesta tästä verkkojutusta sekä MT:n paperilehdestä Viikonvaihde-liitteestä.

Lue lisää