Politiikka ja talous

“Valvonnasta tullut noidankehä”, EU:n maatalousbyrokratia halutaan jälleen kuriin

Politiikka ja talous 19.04.2016

EU:n maataloustuet jatkunevat myös 2020 jälkeen, mutta byrokratia halutaan kuriin.


Jaana Kankaanpää
Maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan Suomi haluaa EU:n maatalouspolitiikan säilyttävän tuotannon unionin kaikissa osissa ja tuovan vastauksia ilmastonmuutoksen hallintaan.

Suomi haluaa yhdistää EU:n maatalouspolitiikan monimutkaiset kokonaisuudet yhteen, helpommin valvottavaan pakettiin.

Käytännössä esimerkiksi nykyinen ympäristökorvaus ja viherryttämistuki yhdistettäisiin yhdeksi tukimuodoksi. Nykyistä perustukea yksinkertaistettaisiin samalta pohjalta, kuin tällä hetkellä tukea maksetaan Itä-Euroopan jäsenmaissa. Tukioikeuksista päästäisiin eroon.

"Nykyinen kahden pilarin rakenne on tuottanut päällekkäisiä tukijärjestelmiä ja turhaa byrokratiaa", maa- ja metsätalousministeriön EU yksikön päällikkö Kari Valonen sanoi tiistaina EU:n seuraavaa vuonna 2020 päätettävää cap-uudistusta pohtineessa seminaarissa säätytalolla.

Tukijärjestelmien hallintoa ja valvontoja tulisi selvästi vähentää. Valosen mukaa maatalouspolitiikassa on ajauduttu noidankehään jossa, EU-parlamentti ja tilintarkastustuomioistuin vaativat komissiolta tiukempaa valvontaa. Sen seurauksena komissio kiristää valvontaa, jolloin virheitä löytyy enemmän ja jälleen vaaditaan lisää valvontaa.

"Valvonnan kustannukset eivät ole enää missään suhteessa saavutettuun hyötyyn."