Politiikka ja talous

Viemärikiista jakaa kyläläisiä Kuopion Riistavedellä

Savulahtelaisista osa on valmis mittaamaan uuden vesihuoltolain rajoja siinä, onko viemäriin pakko liittyä.
Pentti Vänskä
Matti Pohjolainen on yksi viemärihankkeen kritisoijista. Epäselvän valmistelun lisäksi kaivuutöissä on sattunut ainakin kaksi hutia, kun viemäri on vedetty suunnitelmasta poikkeavaan kohtaan ja sitä on oltu kaivamassa ilman kiinteistönhaltijan tietoa.

Osa Savulahden ja Vartialan talouksista katsoo Kuopion kaupungin ajavan heitä pakolla viemäriverkkoon.

Riistaveden vesihuolto-osuuskunnan puheenjohtaja Urho Kainulainen muistuttaa, että viemärihanke lähti liikkeelle nimen omaan kyläläisten tarpeesta. Viemäriä kaivetaan jo maahan, vaikka Itä-Suomen hallinto-oikeus palautti maaliskuussa asian oikaistavaksi ja uuteen käsittelyyn kaupungille.

Verkkoon on torstain tiedon mukaan liittymässä reilu 60 alueen 160 taloudesta, mikä riittää urakkasopimuksen mukaisen hankkeen kustannusten kattamiseen.

Alkuvuodesta 40 taloutta oli mukana tekemässä valitusta hallinto-oikeuteen. Lisäksi pidettiin jäsenten vaatimuksesta ylimääräinen vesiosuuskunnan yleinen kokous.

Uusi vai vanha laki?

Epäluottamusta ylläpitää ennen kaikkea se, että kaupungin kokouspöytäkirjoissa puhutaan vuoroon vanhasta (vuoden 2001) ja nykyisestä (1.9.2014 voimaan astuneesta) vesihuoltolaista.

Nykyinen laki vaatii selvittämään ennen viemärin rakentamista sekä kiinteistön jätevesien käsittelyn tekniset tarpeet että omistajan taloudelliset edellytykset liittyä.

”Vapautuksen myöntämisen edellytykset ovat ihan samat, kumman lain 10:ttä pykälää noudatetaan. Lopputulos asukkaan kannalta on samanlainen”, katsoo Kuopion kaupungin vesihuoltoinsinööri Päivi Rissanen.

”Meille sillä on suuri merkitys, kumpaa noudatetaan. Miksi uusi laki olisi ylipäätään säädetty?” Savulahdessa asuva Harri Tossavainen puolestaan ihmettelee.

Taajaman ulkopuolella kiinteistöä ei tarvitse liittää viemäriin, jos kiinteistön vesihuolto-laitteisto on rakennettu ennen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä tai jos kiinteistöllä ei ole vesikäymälää. Molemmissa tapauksissa nykylain mukaan on noudatettava jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä ympäristönsuojelulakia.

Savulahden kiinteistöistä suuri osa sijaitsee vesistön välittömässä lähistössä mutta ei pohjavesialueella.

Kiistellyn hankkeen valmistelu aloitettiin ennen vuoden 2014 lain voimaantuloa. Viemärin rakentaminen alkoi kuitenkin vasta viime vuonna.

Päätöksen mahdollisesta vapautuksesta tekee ympäristöviranomainen. Hakemuksia ei Riistaveden osuuskunnan osalta kuitenkaan käsitellä toistaiseksi, ennen kuin hanke on lainvoimainen.

Uusittu toiminta-alueen suunnitelma oli nähtävillä ja siihen saattoi ottaa kantaa torstaihin asti. Keskiviikkona kannanottoja oli kahdeksan, mutta niissä ei Päivi Rissasen mukaan esitetty muutoksia toiminta-alueeseen.

Lue lisää