Perjantain 3.12. lehden jakelussa on häiriöitä. Näköislehti ja verkkosisällöt ovat toistaiseksi vapaasti luettavissa.
Politiikka ja talous

YLIÖ

Voit lukea artikkelin alkuperäisenä näköisversiona pdf-muodossa.
AVAA ARTIKKELIN PDF

Luomuviljelyn osaaminen vaikuttaa

Viljelykelpoinen maa on rajallinen luonnonvara, josta huolehtiminen on palkitsemisen arvoista työtä.

Unccd (United Nations Convention to Combat Desertification) valitsi heinäkuussa 2015 egyptiläisen Sekemin ”Land for Life” -palkinnon voittajaksi.

Perusteena on Sekem-kehityssäätiön erinomainen sitoutuminen taisteluun maaperän eroosiota vastaan ja maan viljavuuden suojaamiseen kestävällä viljelytavalla.

Unccd on YK:n alainen yhteistyöelin, johon kuuluu 195 edustajaa. Heidän pyrkimyksenään on parantaa ihmisten elinehtoja aavikolla, ylläpitää ja palauttaa maaperää ja sen tuottavuutta ja vähentää kuivuuden vaikutuksia.

Yhteistyöelin sitoutuu erityisesti ruohonjuuritason lähestymistapaan, rohkaisemaan paikallisten ihmisten osallistumista taisteluun aavikoitumista ja maan kasvukunnon heikkenemistä vastaan.

Suomessa Unccd:n partneri on ulkoasiainministeriön kansainvälisen ympäristöpolitiikan yksikkö. Sitä tukevat suomalaiset asiantuntijat eri instituutioissa: Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto, maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen ympäristökeskus.

Yhteistyöelin ja sen yhteistyökumppanit perustivat ”Land for Life” -palkinnon vuonna 2011. Palkinto on tunnustus yksilöille, ryhmille, laitoksille ja yrityksille, joiden työ, osaaminen ja innovaatiot muodostavat merkittävän panoksen maan kasvukunnon heikkenemisen torjunnassa.


Palkinto ei sisällä rahaa. Tarpeen mukaan palkinnon voittaja saa kuitenkin palkitsijalta sovitetun tukipaketin.

Ibrahim Abouleishin vuonna 1977 perustama kehityssäätiö omaksui biodynaamisen viljelyn menetelmät kunnostaakseen yli 2 000 hehtaaria aavikkomaata Egyptissä.

Säätiö menestyi maatalousyrittäjyyden kehittämisessä ja oli maailman edelläkävijä luonnonmukaisen puuvillan viljelyn kehittämisessä. Näin vähennettiin Egyptin vaateteollisuuden kemikaalien käyttöä 90 prosenttia.

Säätiö loi myös 1 500 työpaikkaa tytäryhtiöidensä kautta. Nykyään työhön kuuluu kestävän maan käytön rinnalla jopa sosiaalista ja henkilökohtaista kehittämistä.

Kehityssäätiön avulla perustettiin Steiner-pedagoginen lastentarha, kouluja, ammattikouluja ja myös Heliopolis-yliopisto. Säätiö on jo 38 vuotta huolehtinut aavikkomaan kunnostuksesta muuttamalla sen viljavaksi viljelymaaksi biodynaamiselle maataloudelle.

Näin kyseessä ei ole vain maan viljavuuden ylläpitäminen, vaan myös viljavuuden luominen.


MTT ja Ismailian tutkimusasema tekivät yhteistyötä kehityssäätiön kanssa vuonna 1998 Efarp-hankkeessa (Egypt-Finland Agricultural Research Project).

Projektikoordinaattorina organisoin kompostin valmistuksen neuvontaa, ja säätiön kautta saimme hyvät yhteydet luonnonmukaisen viljelyn asiantuntijoihin ja laitoksiin.

Yksi heistä on Klaus Merckens. Hän toimi Egyptissä projektien vetäjänä ja projektikehityksen johtajana eri luomujärjestöjen, muun muassa kehityssäätiön palveluksessa.

MTT/Luken ja Merckensin yhteistyö jatkui vuosina 2013–2015 ”Inclusive farming” (Inclufar) -projektissa, jonka rahoitti Elinikäisen oppimisen Leonardo da Vinci – Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen ohjelma.

Kyseessä oli innovaation siirtoprojekti, joka vei henkilöstön jatkokoulutusohjelman eri maissa toimiville luomutiloille. Koulutusohjelma toteuttaa YK:n inkluusio-käsitettä koskevaa yleissopimusta erikoisryhmiin kuuluvien henkilöiden oikeuksista.

Projektiin osallistui green care -yrityksiä Suomesta, Alankomaista ja Virosta, sosiaaliterapeuttisia järjestöjä Norjasta ja Bulgariasta ja tutkijoita Suomesta (Luke), Turkista ja Saksasta. Juuri luomu- ja biodynaamisen maatalouden yhdistelmä, joka edellyttää tervettä maaperää ja ympäristöä sekä sosiaalityön integrointia, tuottaa myönteisen vaikutuksen niin ihmisiin, luontoon kuin maisemaankin.


EU-komissio huomasi osallisuuden vaikuttavuuden ja laajensi elokuussa 2015 rahoituspolitiikkaansa komission tiedonannossa myös pakolaisongelmaan.

”Opetusministerien 17.3.2015 antamassa Pariisin julistuksessa vaadittiin kaikilla tasoilla toteutettavia toimia, joilla vahvistetaan koulutuksen roolia kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämisessä, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisessa sekä autetaan nuoria kehittymään vastuullisiksi, ennakkoluulottomiksi ja aktiivisiksi monimuotoisen ja osallisuutta edistävän yhteiskunnan jäseniksi. Julistuksen jatkotoimenpiteet ovat keskeinen painopiste uudella työskentelyjaksolla, ja konkreettisia toimenpiteitä tuetaan Erasmus+-ohjelman rahoituksella.”



Winfried Schäfer

erikoistutkija

Luonnonvarakeskus (Luke)

Voit lukea artikkelin alkuperäisenä näköisversiona pdf-muodossa.
AVAA ARTIKKELIN PDF
Lue lisää

Puuta hakattiin lokakuussa teollisuuden käyttöön enemmän kuin aiempina vuosina

Meidän metsämme eivät ole meidän?

Presidentti Niinistö haluaa Euroopan unionille vahvemman roolin turvallisuustoimijana

Perinteikäs Ylistaron tutkimusasema saa uuden omistajan – koetoiminta jatkuu seuraavaksi juomien valmistuksen merkeissä, kun viinitila Pirula muuttaa alueella