Politiikka ja talous

Presidentti Niinistö: Sotaharjoituksilla ei luoda ulkopolitiikkaa

Presidentti Sauli Niinistö yrittää rauhoitella kuohuntaa sotaharjoituksesta, jossa on mukana Yhdysvaltojen joukkoja.

Presidentti Sauli Niinistö yrittää rauhoitella kuohuntaa Rissalassa keväällä järjestettävistä sotaharjoituksesta, jossa on mukana Yhdysvaltojen hävittäjälaivue ja miehistönkuljetusajoneuvoja. Niinistö sanoi keskiviikkona, että suuresta kuohunnasta huolimatta tarkoitus on vain harjoitella teknisiä ja sotataidollisia kykyä puolustaa Suomen aluetta.

Suomen turvallisuuspoliittiset linjaukset tehdään muualla, presidentti painotti. Niinistön mukaan Suomen linjan kannalta tärkeitä harjoituksia ovat ulkoministeriössä valmisteltavat CMX- tai esikuntaharjoitukset, joissa määritellään Nato-kumppanien rooli. Presidentti kävi tilannetta läpi tavattuaan puoluejohtajia Mäntyniemessä.

Niinistö sanoi pitävänsä sinänsä ymmärrettävänä, että harjoitukset herättävät huomiota, koska ne ovat aiempia laajempia ja Yhdysvallat on mukana. Jatkossa suunnitellut harjoitukset on tarkoitus perata tarkemmin, presidentti linjasi. Nyt harjoitusten laajuus ja Yhdysvaltojen osuus oli jäänyt puolustusministeriön ulkopuolella huomaamatta.

Niinistö moitiskeli aiemman ulkopoliittisen johdon tekemään linjausta, joka johti siihen, että presidentin ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan (tp-utva) kokouksissa ei tarkasteltu näitä harjoituksia. Presidentti Tarja Halosen ja pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) aikana oli päätetty, ettei kaikkia puolustusministeriön valmistelemia harjoituksia käydä yksityiskohtaisesti läpi.

"Vuonna 2008 on minulle tuntemattomasta syystä sovittu, että puolustusministeriön harjoituksia ei tp-utvassa käsitellä kovin yksityiskohtaisesti. Jatkossa ollaan tarkempia", Niinistö sanoi.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) on saanut tehtäväkseen laatia kriteerit, joiden perusteella tp-utvassa tarkasteltavat harjoitukset valitaan.

"Näin voidaan ehkä osa tästä sekavastakin keskustelusta välttää", presidentti toivoi.

Pilarit turvallisuuden perustana

Niinistö kieltäytyi puuttumasta pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) kissanhännänvetoon siitä, onko Ruotsi vai Yhdysvallat Suomen tärkein kumppani puolustuspolitiikassa. Presidentti nosti turvallisuuspolitiikan perustaksi pilarirakenteen, josta hän on puhunut aikaisemminkin.

"Minulla on ihan vanha oppi tässä. Meidän turva- ja puolustuspolitiikkamme rakentuu neljään pilariin, joista ensimmäinen on oma maanpuolustuskyky. Jotta meillä on sitä kykyä, meidän täytyy sitä harjoittaa. Siitä näissäkin harjoituksissa on kysymys. Siellä kehitetään sitä, että Suomi pystyy takaamaan alueellisen koskemattomuutensa."

Niinistö luki listaan myös yhteistyön Ruotsin, Naton ja EU:n kanssa, ja lisäsi myös hyvän yhteistoiminnan Venäjän kanssa. Yhteistyötä YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa Niinistö ei erikseen maininnut, mutta presidentin kansliasta viestitettiin, että se on edelleen yksi pilareista.

Venäjäsuhteista Niinistö mainitsi, että keskustelut itärajan tilanteesta ovat jatkuneet. Niinistön mukaan niitä käydään edelleen hyvässä hengessä. Hän ei ryhtynyt spekuloimaan, saattaako Venäjä olla jatkossa ohjaamassa entistä suurempia määriä turvapaikanhakijoita Suomen rajaa ylittämään.

Lue lisää

Yhdysvallat ja Venäjä ovat sopineet suurlähettiläiden paluusta asemapaikoilleen

Naton Stoltenberg: Suhteet Venäjään aallonpohjassa, mutta vuoropuheluun pyritään myös

Biden rakentaa länttä uudelleen

Euroopan pitäisi tarjota venäläisille väljempää matkustusta, ehdottaa europarlamentaarikko Petri Sarvamaa: "Poliittisia vapauksia kaipaava keskiluokka olisi Putinin pahin painajainen"