Politiikka ja talous

Sananvapauttaja Anders Chydenius kapuaa sarjakuvaan

Sarjakuvan tekijät kunnioittavat Anders Chydeniusta, joka ajoi ainakaan ennakkosensuurin purkua.
Päivi Karjalainen
Siiri Viljakan ja Lauri Tuomi-Nikulan Chydenius-urakka on loppupuolella. He toivovat, että sarjakuva välittäisi laajalti tietoa Chydeniuksen ajatusmaailmasta.

KOKKOLA, LIMINKA

Kansa on kokoontunut Kaarlelan kirkkoon nauttimaan Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin konsertista. Yhtäkkiä alkaa kuulua häiritsevää kopinaa. Ihmettelevän yleisön silmien edessä kirkon lattialuukku avautuu, ja alhaalta nousee pölyä vaatteistaan pudistellen Anders Chydenius, 1700-luvun maineikas valistusajattelija, pappi ja poliitikko, joka vielä kerran haluaa vedota seurakuntaansa.

Näin tapahtuu sarjakuvassa Viimeinen puhe – Anders Chydeniuksen paluu, joka julkaistaan huhtikuussa 76-sivuisena albumina.

”Chydeniuksen merkitys on globaali”, sarjakuvan käsikirjoittaja Lauri Tuomi-Nikula sanoo.

Pohjalaispappi eteni sananvapauden ja eurooppalaisen sivistyksen edistäjien eturiviin, mutta hänen arvoaan ei ole Tuomi-Nikulan mukaan täysin ymmärretty.

Yksilönvapauden korostaja

Käsikirjoittaja nostaa esiin erityisesti sananvapauden ja tasa-arvon ihanteet.

”Chydeniuksen liberalismi ei tarkoittanut vain kaupan ja elinkeinojen vapauden ajamista, vaan myös yksilönvapauden korostamista. Taustalla ovat syvät eettiset periaatteet.”

Anders Chydenius oli 37-vuotias kappalainen Ruotsin valtakunnan itäosasta Pohjanmaalta, kun hän ajoi Ruotsin valtiopäivillä sinnikkäästi uskonnon- ja sananvapautta.

Sananvapaus kiteytyi painovapausasetuksessa, jolla ennakkosensuuri lakkautettiin. Se aiheutti valtavan pamflettien ja kiistakirjoitusten vyöryn, josta taas seurasi painoalan ennennäkemätön kukoistus.

”Chydenius avasi Pandoran lippaan. Se antoi mahdollisuuden vapaan tiedonvälityksen ja vapaan lehdistön kehittymiselle Ruotsissa ja näytti esimerkkiä muulle maailmalle.”

Tuomi-Nikula kertoo ihailevansa Chydeniusta ja tämän elämäntyötä, oikeastaan pitävänsä tätä henkisenä isänään.

”Ehkä suurmiesten aika on ohi. Nyt on ihmisten aika. Chydenius varmaan luopuisi asemastaan kansakunnan kaapin päällä entistä laajemman tasa-arvon hyväksi”, Tuomi-Nikula uskoo.

Chydeniuksen tasa-arvoajattelu ulottui myös sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Sarjakuvassa valistusajattelija saa väittelykumppanikseen rohkean nuoren naisen, Iiriksen. Tällä puolestaan on tietoa, joka Chydeniukselta puuttuu: hän tuntee uuden tekniikan ja sosiaalisen median mahdollisuudet.

Suvaitsevaisuuden asialla

Sarjakuvataiteilija Siiri Viljakka on uurastanut Chydenius-sarjakuvan parissa loppukesästä lähtien. Työssä on monta vaihetta tikku-ukkoluonnoksista valmiiden kuvien värittämiseen ja puhekuplien sijoittamiseen paikoilleen.

Vaativinta on ollut pitää huolta sisällön jaottelusta ja tarinan jatkuvuudesta. Näitä asioita Viljakka on työstänyt yhdessä Tuomi-Nikulan kanssa tämän työhuoneella Kokkolan Kälviällä.

Jo nyt voi nähdä, mitä on tulossa. Piirtäjän tyyli on klassista ja herkkää, vain kevyesti karrikoivaa.

Siirin kuva Chydeniuksesta on hänen omien sanojensa mukaan karismaattinen, hyväntahtoinen ja tiedon merkitystä korostava.

Chydenius sulattaa senkin, että yleisöstä häntä arvostelemaan nousee nuori nainen, Iiris.

”Chydeniushan opettaa oikeudenmukaisuutta, demokraattisuutta ja suvaitsevaisuutta. Hän vastustaa kaikenlaista sortoa ja vastapuolen vaientamista”, nuori taiteilija muistuttaa.

"Perintöä kannattaisi vaalia"

Anders Chydeniuksen aatteellista perintöä kannattaisi Tuomi-Nikulan mielestä vaalia nykyistä näkyvämmin.

”Kaarlelan pappilaan Kirkonmäelle voisi perustaa kansainvälisen sanan- ja yksilönvapauden tutkimuskeskuksen, jossa tutkijat ja kansalaisaktivistit eri puolilta maailmaa jalostaisivat Chydeniuksen aatteita yhdessä ihmiskunnan parhaaksi.”

Sotkamossa syntynyt Chydenius aloitti pappisuransa Alavetelistä. Kokkolan kirkkoherraksi hänet nimitettiin 1770.

Lauri Tuomi-Nikula toivoo uuden sarjakuvan pääsevän esille Maailman lehdistönvapauspäivänä 3. toukokuuta Helsingin Unesco-konferenssissa.

Lue lisää

EU:n kauppakomissaari Malmström: Brasilialaisen lihan tuontia ei voi kieltää – komissaari luki valtiovarainministeri Lintilän ehdotuksesta mediasta

vierasyliö Gebhardin soihtu palaa kirkkaana