Pitäisikö kansanedustaja Juha Mäenpään syytesuoja murtaa? Näin syyttämislupaa puollettiin ja vastustettiin eduskunnan keskustelussa - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Politiikka

Pitäisikö kansanedustaja Juha Mäenpään syytesuoja murtaa? Näin syyttämislupaa puollettiin ja vastustettiin eduskunnan keskustelussa

Syytesuoja tuskin murtuu, sillä perussuomalaisten ryhmä pystyisi sen yksinään estämään.
Vesa Moilanen
Mäenpään puheenvuorosta tehtiin Helsingin poliisille neljä rikosilmoitusta.

Eduskunta on jakautunut odotetusti keskustelussa sitä, pitäisikö perussuomalaisten kansanedustajan Juha Mäenpään syytesuoja murtaa.

Jos syyttämislupa heltiää eduskunnalta, valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen aikoo nostaa Mäenpäätä vastaan syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan viimekesäisten vieraslajipuheiden vuoksi.

Eduskunnassa perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja osa kokoomuslaisista ja keskustasta vastustivat syytesuojan murtamista.

Asiasta äänestetään perjantaina. Syytesuojan purkaminen tuskin toteutuu, koska syyttämislupa edellyttää viisi kuudesosaa annetuista äänistä. Käytännössä jo perussuomalaisten ryhmä pystyisi sen estämään.

Kansanedustaja Hussein al-Taee (sd.) muistutti, ettei kyse ole vain yhden kansanedustajan lipsahduksesta.

"Partalapset, haittamaahanmuutto, elintasopakolaiset. Tässä ei ole kyse yhden edustajan sanomisista eli siitä, miten vieraslajeja pitäisi torjua kuten rikkaruohoja ja eläimiä. Kyse on tarinasta ja retoriikasta, joilla toiseutetaan ihmisiä."

Kokoomuksen Wille Rydman puolusti poliitikkojen puheen vapautta eduskunnan täysistuntosalissa.

"Perustuslaki turvaa sanavapautta ja aivan erityisesti se turvaa poliittisen puheen vapautta."

Perustuslakivaliokunta puolsi mietinnössään syyteluvan antamista, mutta kolme perussuomalaisten kansanedustajaa sekä kokoomuksen Rydman ja Heikki Vestman jättivät vastalauseensa.

Kokoomuksen Pihla Keto-Huovinen puolusti salissa syyttämisluvan antamista. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on hänen mukaansa vakava teko ja yhteiskunnalliselta merkitykseltään laajakantoinen, minkä takia asia pitäisi saada riippumattoman tuomioistuimen ratkaistavaksi.

"Kansanedustajina meidän ei pitäisi käyttää puhevapauttamme miten vain, eikä ainakaan toisten ihmisten perustuslaissa turvattujen vapauksien loukkaamiseen."

Myös keskustan eduskuntaryhmä jakautui keskustelussa. Pasi Kivisaaren mielestä puheoikeuden rajoituksiin pitäisi suhtautua varoen.

"Vaikka en millään tavoin ymmärrä, miksi edustaja Mäenpää käytti mainitsemiaan sanoja, en myöskään ymmärrä tätä mittakaavaa, jolla asiaa on lähdetty selvittämään."

Puhemies antoi Mäenpäälle puhuttelun, ja se oli Kivisaaren mielestä riittävä tapa reagoida.

Vierellä istuva Hanna-Leena Mattila (kesk.) sanoi kammoksuvansa Mäenpään kielenkäyttöä, koska se muistuttaa häntä entisenä historian opettajana puhetavasta 30-luvulla.

"Äänestämme asiasta perjantaina, ja lopputulos on jo tiedossa. Syytettä ei tulla koskaan nostamaan, koska edustajan asettaminen siihen edellyttäisi viiden kuudesosan määräenemmistön eduskunnassa."

Vasemmistoliitto, SDP, vihreät ja RKP kannattivat syyttämisluvan antamista. Paavo Arhinmäen (vas.) mukaan perustuslain kirjaus kansanedustajan koskemattomuudesta ei tarkoita heidän olemistaan lain yläpuolella.

"Poliittinen puhe nauttii ehkä suurinta mahdollista sanavapauden suojaa, erityisesti istuntosalissa pidettävä puhe."

"Emme ota kantaa itse syyllisyyskysymykseen. Se on riippumattoman ja itsenäisen tuomioistuimen tehtävä. Valtakunnansyyttäjä katsoo edustaja Mäenpään syyllistyneen todennäköisin syin kiihottamisrikokseen. Eikö silloin olisi oikein antaa tuomioistuimelle oikeus ja mahdollisuus tutkia mahdollista rikosta?"

Se, että mahdollisuutta ei annettaisi, olisi Arhinmäen mielestä puhtaasti poliittinen ratkaisu.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan perustuslain säätäjät ovat nimenomaan halunneet saattaa kansanedustajien puheet tavallisen rikoslain ulottumattomiin.

"Syytesuojaan on painavat perusteet. Kautta maailman ja sen historian huonoilla vallanpitäjillä on ollut halu vaientaa kriitikot institutionaalisella väkivallalla, eli sulkemalla nämä vankilaan, mielisairaalaan tai uudelleenkoulutusleireille tai tekemällä heistä sosiaalisia hylkiöitä. Tämä on helpompaa kuin sen (kritiikin) osoittaminen vääräksi ja siihen vastaaminen."

Halla-ahon mukaan syyttämisluvan antaminen nyt johtaisi siihen, että siitä tulisi toistuva toimintatapa ja syyttämispyyntöjen perusteet kävisivät kerta kerralta järjettömämmiksi.

Mäenpää oli paikalla istuntosalissa, mutta ei pyytänyt puheenvuoroa.

"En halua itse ruveta vaikuttamaan äänestyspäätökseen. Varmaan siellä tulee puheenvuoroja sekä puolesta että vastaan. Mielestäni on korrektia jättäytyä siitä pois", Mäenpää sanoi ennen istuntoa STT:lle.

Mäenpää ei halunnut vielä ennakoida lopputulemaa.

"Ehkä tämä on vähän suurempi asia kuin se, mitä minä olen salissa sanonut. Koen, että tässä punnitaan sananvapautta ja kansanedustajan oikeutta puhua tuolla salissa."

Sanoisitko vielä näin?

"Yrittäisin tarkemmin harkita sen puheenvuoron ja yrittäisin miettiä tarkemmin, miten asiaa voisi esittää toisin."

Valtakunnansyyttäjä Toiviainen on pyytänyt eduskunnalta lupaa syytteen nostamiseen Mäenpäätä vastaan. Mäenpää rinnasti eduskunnan täysistunnossa vuosi sitten pitämässään puheenvuorossa turvapaikanhakijat ja vieraslajit.

Puheenvuorosta tehtiin Helsingin poliisille neljä rikosilmoitusta. Esitutkinnan jälkeen poliisi katsoi, että on syytä epäillä Mäenpään syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan ja toimitti asian syyttäjälle syyteharkintaa varten.

Perustuslakivaliokunta korosti mietinnössään, ettei syyttämisluvan myöntämisellä oteta kantaa syyllisyyteen.

Valiokunta painotti poliittisen sananvapauden merkitystä ja kansanedustajan puhevapauden laajuutta. Perustuslaissa turvattua kansanedustajan koskemattomuutta ja puhevapautta ei sen mukaan ole kuitenkaan tarkoitettu siihen, että eduskunnan valtiopäivätoimintaa käytettäisiin ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden loukkauksiin.

Perustuslain mukaan kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen valtiopäivillä lausuttujen mielipiteiden takia ellei eduskunta anna siihen suostumusta, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut.

Lue lisää

"Katri Kulmunin maine on nyt loassa, mutta hän on ehdokkaista ainoa, joka pitää esillä aluepolitiikkaa"

Keskustan Kärnä tuomitsee Juha Mäenpään puheet – Äänesti silti syytesuojan puolesta: "Kyse on periaatteesta"

Valtakunnansyyttäjä Toiviainen pettyi syyttämisluvan epäämiseen – "Kyse oli tavanomaisesta vihapuhetapauksesta"

Eduskunnan tuore puhemies kävi kahdenkeskisen keskustelun Mäenpään kanssa – "Asia on nyt loppuun käsitelty"