Kaksi Juha Mäenpään syytesuojasta lausuntoja antaneista professoreista puolsi syytesuojan murtamista, neljä ei ottanut yksiselitteistä kantaa - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Politiikka

Kaksi Juha Mäenpään syytesuojasta lausuntoja antaneista professoreista puolsi syytesuojan murtamista, neljä ei ottanut yksiselitteistä kantaa

Professorien mukaan syyttämislupa-asian tekee monimutkaiseksi se, että siinä törmäävät kaksi vahvaa argumenttia.
Vesa Moilanen
Juha Mäenpään syytesuoja-asiassa syyttämisluvan antamista suositteli kaksi kuudesta lausunnon antaneesta professorista, mutta luvan antamista ei vastustanut kukaan.

Valtaosa perustuslakivaliokunnalle lausuntoja antaneista asiantuntijoista ei ottanut selkeää kantaa siihen, pitäisikö perussuomalaisten Juha Mäenpään syytesuoja murtaa.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on kertonut nostavansa Mäenpäätä vastaan syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan Mäenpään viimekesäisten vieraslajipuheiden vuoksi, jos syyttämislupa heltiää eduskunnalta perjantaina.

Syyttämisluvan antamista ei vastustanut kukaan kuudesta lausunnon antaneesta oikeusasioita tuntevasta professorista. Luvan antamista suositteli heistä kaksi.

Kaikki lausunnon antajat nostivat esiin sen, että asia on kimurantti.

Syyttämisluvan antamista puoltanut valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen haluaisi saada oikeudellista selvyyttä siihen, mikä on kansanryhmää vastaan kiihottamisen suhde kansanedustajien suojattuun puhe- ja sananvapauteen Suomen kansainvälisten ihmisoikeus- ja EU-oikeusvelvoitteiden valossa.

"Sen paremmin perustuslakivaliokunta kuin yleensä eduskunta eivät voi asianmukaisesti tällaisia kysymyksiä ratkoa, koska - - eduskunnan harkinta eroaa olennaisesti syyttäjän syyteharkinnasta sekä tuomioistuimen tuomitsemisharkinnasta oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä", hän sanoo lausunnossaan.

Useissa lausunnoissa toistui ajatus siitä, että syyttämislupa-asia on monimutkainen, sillä siinä törmäävät kaksi vahvaa argumenttia.

Kansanedustajan laaja puhevapaus eduskunnassa on tärkeä asia demokratian toimivuuden takaamiseksi, mutta toisaalta Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet esimerkiksi rotuvihan puoltamisen ja syrjinnän kieltämiseksi.

Professori Mikael Hidén kertoo lausunnossa, että yksi syyttämislupaa puoltavista seikoista on väitetyn rikoksen laatu.

Aiemmat Suomen itsenäisyyden ajan tilanteet, joissa kansanedustajan syytesuojan murtamista on pohdittu, ovat liittyneet kunnianloukkauksiin, joiden rikosoikeudellinen selvittämättä jättäminen tuskin aiheuttaisi merkittävää haittaa.

"Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on kuitenkin yhteiskunnalliselta merkitykseltään laajakantoisempi rikos. Sitä koskevalla sääntelyllä on kansainvälisoikeudellista taustaa, ja kriminalisointisäännöksen muotoilussa on nimenomaisesti arvioitu myös sananvapauden merkitystä", Hidén sanoo.

Toisaalta suostumuksen epäämistä puoltaa Hidénin mukaan se, että vahva puhumisvapauden suoja edellyttää sellaista ennalta selvää kattavuutta, että edustajan ei tarvitse pohtia lausumisoikeuttaan erikseen eri tilanteissa.

"Kun pyydetyn suostumuksen antamisesta tai epäämisestä päättämisessä on kysymys hyvin selvästi eduskunnan harkintaan kuuluvasta ratkaisusta, ei minun liene tarpeellista erikseen suositella mitään ratkaisuvaihtoehtoa, vaan voinen tyytyä viittaamaan lausunnossa edellä esitettyyn", Hidén päättää.

Syyttämisluvan antamista puoltanut rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio perusteli myös suositustaan sillä, että asiaan on tarpeen saada arvovaltainen tuomioistuimen kannanotto.

"Ottaen huomioon perustuslakimme harkinnanvaraisen sääntelyn tässä kysymyksessä, pitäisin mahdollisena, että jos edustajan syytesuojaa ei poisteta, tämä saattaisi merkitä ihmisoikeusloukkausta siinä mielessä, että vakavaan ihmisoikeusloukkaukseen jätetään puuttumatta", Nuotio sanoo lausunnossaan.

Nuotion mukaan rikosprosessin ohella puuttumisen keinoja olisivat eduskunnan sisäiset toimet, mutta ne eivät hänen mukaansa vaikuta mahdollistavan painavaa puuttumista edes periaatteessa varsinkin, kun kysymys ei ole toistuvasta menettelystä.

Lue lisää

"Katri Kulmunin maine on nyt loassa, mutta hän on ehdokkaista ainoa, joka pitää esillä aluepolitiikkaa"

Keskustan Kärnä tuomitsee Juha Mäenpään puheet – Äänesti silti syytesuojan puolesta: "Kyse on periaatteesta"

Valtakunnansyyttäjä Toiviainen pettyi syyttämisluvan epäämiseen – "Kyse oli tavanomaisesta vihapuhetapauksesta"

Eduskunnan tuore puhemies kävi kahdenkeskisen keskustelun Mäenpään kanssa – "Asia on nyt loppuun käsitelty"