Jutta Urpilainen kannustaa elintarvikeyrityksiä investoimaan – ruokaturvan heikentymisestä kärsivästä Afrikasta löytyy kysyntää suomalaiselle osaamiselle - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Politiikka

Jutta Urpilainen kannustaa elintarvikeyrityksiä investoimaan – ruokaturvan heikentymisestä kärsivästä Afrikasta löytyy kysyntää suomalaiselle osaamiselle

Koronakriisi on osoittanut, kuinka hauraita ruuantuotannon järjestelmät ovat Afrikassa. Sen parantamiseen tarvitaan yksityistä sektoria.
Juha ROININEN
EU:n keskustelussa ruokaturva on noussut koronakriisin aikaan pinnalle. "Jos ajattelee suomalaista elintarvikeketjua, se on osoittanut kestävyytensä tässä tilanteessa. Valitettavasti näin ei ole kaikkialla", kumppanuuksista vastaava EU-komissaari Jutta Urpilainen sanoo.

EU-komissaari Jutta Urpilainen on palannut Brysseliin Suomessa vietetyn koronaeristyksen jälkeen. Komission toiminta on alkanut palata ennalleen, tosin matkoja 126 valtion kumppanuuksista vastaavan Urpilaisen kalenterista ei tälle kesälle juurikaan löydy.

Juuri ennen koronaviruksen puhkeamista komissio julkaisi Urpilaisen johdolla tiedonannon EU:n Afrikka-strategiasta. Sen tarkoitus on muuttaa ajatustapaa Afrikasta: erityisesti nuorten oloja pitää parantaa paikan päällä ja tehdä mantereesta tasavertainen kumppani Euroopan unionin kanssa.

"Afrikka-strategia on yhteistyön avaus. Olemme käynnistämässä konsultaatioprosessin, jossa tarkoitus on saada näkemyksiä ja eväitä Afrikan ja EU:n huippukokoukseen", komissaari kertoo.

Kuluvat kuukaudet ovat koetelleet monia Afrikan valtioita. YK:n alaisen ruokajärjestön WFP:n mukaan koronaviruskriisi voi kaksinkertaistaa akuutista nälästä kärsivien ihmisten määrän. Sen lisäksi Itä-Afrikan ruokaturvaa ovat heikentäneet ennätyssuuret heinäsirkkaparvet.

Urpilainen kertoo nähneensä työmatkoillaan sen, miten hauraita ruokaketjut varsinkin kriisitilanteissa ovat.

"Monessa meidän kumppanuusmaassamme maatalous on keskeinen elinkeino. Ruuantuotanto on hyvin perhetilakeskeistä: on pieni tila ja elanto saadaan sillä, että tuotteet myydään paikallisilla markkinoilla."

"Korona on ollut poikkeuksellisen iso kriisi. Kun kaikki markkinat ovat kiinni, ihmiset eivät pääse toreille myymään tai hankkimaan ruokaa. Turvaverkkojen puute aiheuttaa sen, että ihmiset jäävät kotiin ja näkevät nälkää. Tässä suhteessa se, että ottaa riskin ja menee töihin ja saa ehkä koronaviruksen, on ehkä monen mielestä pienempi paha."

"Koronaviruksen takia nälkää näkevien ihmisten määrä kasvaa merkittävästi ja ihmisiä tulee kuolemaan enemmän nälkään kuin itse virukseen."

EU on ohjannut Afrikkaan nopeaa apua kriisistä selviämiseen. Afrikka-strategialla halutaan kuitenkin muuttaa rakenteita pysyvästi.

Urpilainen kertoo, että vihreät investoinnit ohjaavat kaikkia tavoitteita. EU:n vihreällä sopimuksella vihreän kehityksen ohjelmalla (Green Deal) panostetaan ruuantuotannon kestävyyden parantamiseen maissa, joissa ilmastonmuutos ja taloudellinen epävakaus uhkaavat ruokaturvaa.

"Meidän pitää tukea perhetiloja ja kannustaa yrittäjyyteen, mutta samalla huolehtia, etteivät ruuantuotantoketjut olisi niin hauraita, ja pystyttäisiin kaikissa olosuhteissa takaamaan ihmisille ravinto."

Suomalaisella ympäristö- ja ilmasto-osaamisella olisi paljon kysyntää maanosassa, jossa ruuantuotannon volyymit kasvavat. Esimerkeiksi Suomesta komissaari nostaa metsäosaamisen, puhtaan veden ja elintarviketuotannon.

"Voimme rakentaa vihreitä kumppanuuksia, joilla tuetaan kumppanimaidemme kehitystä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, joka tuottaa energiansa uusiutuvilla energianlähteillä, pystyy tuottamaan ravintoa kansalaisilleen ja huolehtii ympäristöstään."

”Kun ajattelee Suomea ruuan tuottajamaana ja elintarviketeollisuutta – sekä alkutuotannossa että elintarviketeollisuuden puolella on osaamista, jota voitaisiin erityisesti Afrikassa hyödyntää", Urpilainen toteaa.

Jotta Afrikka kehittyisi toivotulla tahdilla, pelkät kehitysapuprojektit eivät riitä. Tarvitaan investointeja, jotka lisäävät työpaikkoja.

”Uusien työpaikkojen tarve on valtava. Jos katsotaan Saharan eteläpuolista Afrikkaa, sinne pitäisi saada 18 miljoonaa työpaikkaa joka vuosi."

Jos nuoria työttömiä ei auteta nykyistä paremmin alkuun, siirtolaisvirta Eurooppaan kiihtyy.

"Ruuan tuotanto ja ruokaketjut olisivat yksi osa-alue, jonne toivoisin, että uusia työpaikkoja voitaisiin synnyttää. Sille on tarve, kun katsotaan lukuja siitä, kuinka moni kärsii aliravitsemuksesta tai näkee nälkää."

Kestävän kehityksen tavoitteita vuodelle 2030 ei tulla Urpilaisen mukaan saavuttamaan, elleivät yksityiset investoinnit lähde lentoon.

"On tärkeää, että suomalaiset yritykset rohkenisivat nousta kynnyksen yli, jolla lisätä työpaikkoja ja viedä omaa osaamista."

Investointeja Afrikkaan pidetään kuitenkin edelleen taloudellisesti ja poliittisesti riskialttiina.

"Afrikka on koettu tuntemattomaksi ja on ajateltu, että siihen liittyy epävarmuutta ja taloudellisia riskejä. Toinen pelko on, että jos maan poliittinen johto vaihtuu, niin regulaatio muuttuu", Urpilainen selventää.

Komissio on pyrkinyt pienentämään riskejä rahoitusinstrumenttien kautta. Komissio on antanut esimerkiksi takauksia Euroopan investointipankille, joka myöntää edullista lainaa eurooppalaisille yrityksille.

"Poliittisella dialogilla luodaan luottamusta, että vaikka johto muuttuu, niin se ei tarkoita, että koko toimintaympäristö muuttuu."

EU:n keskustelussa ruokaturva ja ruuan saatavuuden teemat ovat nousseet koronakriisin aikaan pinnalle.

"Koronavirus on kuin röntgensäde: se on tehnyt näkyväksi yhteiskuntien vahvuudet ja heikkoudet. Jos ajattelee suomalaista elintarvikeketjua, se on osoittanut kestävyytensä tässä tilanteessa. Näin ei ole valitettavasti kaikkialla."

Urpilainen uskoo, että kestävän ruuantuotannon merkitys näkyy hänen salkkunsa lisäksi entistä selvemmin EU:n päätöksenteossa.

"Koronakriisin vaikutukset ihmisten konkreettiseen arkielämään ja ruuan ja puhtaan veden saantiin ovat niin dramaattiset, että siihen väistämättä tulee kiinnittää huomiota kehitysyhteistyössä. Olen nähnyt jo komission sisällä, että ruokaturvasta puhutaan enemmän kuin ennen koronakriisiä."

Lue lisää

THL: Suomessa todettu kuusi uutta koronavirustartuntaa

Kauppajätti Keskolta positiivinen tulosvaroitus koko vuodelle: Odottaa myös toisen vuosineljänneksen liikevoiton nousevan

Tilastokeskus: Teollisuuden näkymät synkkenivät toukokuussa – uudet tilaukset romahtivat runsaan neljänneksen

Yhdysvalloissa koronatartuntojen määrä nousee edelleen rajusti – vuorokaudessa todettu yli 65 000 uutta tartuntaa