Lapin liitto tyrmää koronatukipaketin valtionosuuksien jakoperusteet – "Meidän kannalta se meni huonosti, epäoikeudenmukaisesti ja väärin" - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Politiikka

Lapin liitto tyrmää koronatukipaketin valtionosuuksien jakoperusteet – "Meidän kannalta se meni huonosti, epäoikeudenmukaisesti ja väärin"

Kuntaliiton kuntatalousasiantuntijan mielestä tukipaketissa huomioitiin hyvin kuntien erilaiset tilanteet.
Heta-Linnea Kovanen
Lapin liiton mielestä suuret kaupungit nappasivat kohtuuttoman suuren osan jaetuista valtionosuuksista.

Kesäkuun alussa julkaistu neljäs lisätalousarvio toi valtionosuuksien muodossa apua koronan koettelemille kaupungeille ja kunnille. Hallitus tukee kuntia noin 1,4 miljardin tukipaketilla. Monissa kunnissa valtionosuuksien jakamisperusteisiin ei kuitenkaan olla tyytyväisiä. Lapin liitto julkaisi 12.6 kannanoton, jossa lisätalousarvion valtionosuuksien jakokriteerien arvosteltiin suosivan isoja kaupunkeja pienten kuntien kustannuksella

Lapin kuntajohtajien puheenjohtaja, Sallan kunnanjohtaja Erkki Parkkinen, ei säästele sanoja kommentoidessaan lisätalousarvion valtionosuusjakoa.

"Mielipiteeni on se, että meidän kannalta se meni huonosti, epäoikeudenmukaisesti ja väärin."

Parkkisen mielestä valtionosuuksien jaon kriteerit suosivat isoja kaupunkeja ja kuntia, joissa on paljon asukkaita ja paljon kunnallisverosta syntyviä tuloja. Sallan kaltainen pieni kunta, jossa väestö on iäkkäämpää ja sisältää paljon pienituloisia eläkeläisiä, joutuu tällä mittapuulla epäedulliseen asemaan.

"Kriteerit eivät ottaneet huomioon ollenkaan normaaleja valtionosuusjaon kriteerejä, kuten harvaa asutusta, sairastavuutta ja ikärakennetta."

Lisäksi lisätalousarviosta puuttuivat kuntien koronaperusteiset investointiavustukset, joilla saataisiin nopeasti haluttuja työllisyysvaikutuksia esimerkiksi rakennusalalle. Vaikka syksyn budjettiriihessä investointiavustukset voivat mahdollisesti olla pöydällä, voi silloin olla Parkkisen mukaan jo liian myöhäistä. Paras rakennusaika on juuri menossa, ja vaarana on rakennusalan hiipuminen.

"Olisi pitänyt nopeasti reagoida, niin olisi syntynyt rakennusalalle töitä."

Pienten kuntien verkoston varapuheenjohtaja, Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala, ei suhtaudu aivan yhtä ankarasti valtionosuuksien jakamisperusteisiin. Pöydällä oli Herralan mukaan valmisteluvaiheessa pienten kuntien kannalta huonompiakin vaihtoehtoja. Esimerkiksi kunnallisveron vaikutus valtionosuuksien jakoon olisi Herralan mukaan haluttu kaupungeissa vielä voimakkaammaksi.

"Valmisteluvaiheessa suurten kaupunkien kannanotot olivat sellaisia, että ne olisivat hyödyttäneet vain suuria kaupunkeja. Pitää muistaa, että vaikka pienissä kunnissa tautitapauksia ei ole ollut samalla tavalla, niin varautumisesta, työttömyyden lisääntymisestä ja verotulojen menetyksestä aiheutuva todellisuus on totta myös meillä."

Herrala kiittelee sitä, että kompensaatiomenetelmiä käytettiin lopulta laveasti. Tuelle olisi kuitenkin syksyn budjettiriihessä reippaasti lisää tarvetta.

"Ei tämä vielä kokonaisuudessaan kompensoi meidän kunnan tilannetta. Kompensaatio on noin kaksi kolmasosaa, kun kaikki kulut laitetaan yhteen."

Myös sairaanhoitopiireille tulisi Herralan mukaan saada enemmän tukea. Kuntaliiton arvion mukaan sairaanhoitopiirien taloustilanne heikkenee koronan takia vähintään 600 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä avustusta on luvassa 200 miljoonaa euroa.

Kuntaliiton ja valtionvarainministeriön arviot koronakriisin vaikutusten suuruusluokasta kuntatalouteen ovat 1,6–2,0 miljardia euroa vuonna 2020. Vuonna 2021 kriisi heikentää kuntataloutta liiton mukaan vielä vähintään 1,7 miljardilla eurolla.

Kuntaliitto on edellyttänyt, että valtio kompensoi koronasta koituneen iskun kuntien taloudelle kokonaan, kuntatalousasiantuntija Sanna Lehtonen kertoo.

Tuorein Kuntaliiton arvio kuntatalouden heikkenemisestä perustuu 65 suurimman kaupungin talousjohtajien vastauksiin. Pienten kuntien tilanteesta Kuntaliitolla ei ole suoraa tietoa. Lehtonen kuitenkin uskoo, että vaikutussuunnat ovat hyvin yhteneväisiä.

"Kuntaliiton linja on ollut alusta lähtien se, että vaikutusten tulee kohdistua niille alueille, missä kuntatalouden romahduksia on tapahtunut. Verotulojen romahtamisen myötä kuntatalous on heikentynyt kaikkialla."

Tukipaketissa tämä huomioidaan Lehtosen mukaan jakamalla tuki useisiin eri elementteihin.

"On valtionosuuden lisäys sekä asukasta kohden että kunnallisverojen suhteessa, yhteisöverojen lisäys, sairaanhoitopiirien suora tuki ja valtion harkinnanvaraiset avustukset", Lehtonen luettelee.

Valtionosuuksien lisäyksessä on viisi eri laskentatapaa, joiden perusteella osuuksia kunnille myönnetään. Valtionosuutta korotetaan esimerkiksi jokaista 65 vuotta täyttänyttä asukasta kohden 50,07 eurolla.

"Kyllä minä näihin koronavaikutuksiin syventyneenä sanoisin, että tässä on aika hyvin huomioitu eri kuntien tilanteet. Lisäksi tukipaketti sisältää harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen, joka koskee erityisesti pieniä kuntia. Sen euromäärä nousee 10 miljoonasta eurosta 60 miljoonaan."

Lapin liiton kritiikki ei kuitenkaan ole ilman asiapohjaa.

"On totta, että koronaepidemian tukipaketin mitään osaa ei jaettu niin kutsutun valtionosuuden laskentaperusteilla, kuten ikärakenteen tai harvan asutuksen mukaan", Lehtonen toteaa.

Mitä tulee Lapin liiton esille nostamaan investointitukeen, asiaan voi löytyä syksyn budjettiriihessä ratkaisu.

"Ministeri Paatero on nostanut esille (Yle Politiikkaradio 21.4.), että budjettiriihessä tarkastellaan tämän vuoden 2020 tukipaketin riittävyyttä ja pöydällä voisivat olla myös investointituet."

Lue lisää

Lapin kunnissa vaaditaan suojelualueita verolle

Turvallisia matkailumaita listataan tänään hallituksen neuvotteluissa

Ympäristöministeri Mikkonen uskoo vihreän elvytyksen mahdollisuuksiin ja puolustaa energiaturpeen veronkorotusta

Helsingin kokoomusnuoret vaatii turkistarhauksen kieltämistä – eduskuntaryhmän puheenjohtaja: "Meillä pidetään arvossa sekä elinkeinovapautta että vastuuta eläinten hyvinvoinnista"