Maaseudun yritykset kestivät koronan iskun muita paremmin – EK:n johtaja näkee elintarviketeollisuudessa tulevaisuuden kasvualan - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Maaseudun yritykset kestivät koronan iskun muita paremmin – EK:n johtaja näkee elintarviketeollisuudessa tulevaisuuden kasvualan

Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan huoltovarmuuden merkitys on korostunut yritystoiminnassa.
Kuvat: Maarit Uber, Jaana Kankaanpää, Markku Vuorikari, Ville-Petteri Määttä, Risto Jussila, Jarno Mela / Kuvitus: Juho Leskinen
Elintarvikeketjun yritykset muodostavat noin 300 000 ihmistä työllistävän ketjun, joka on selvinnyt korona-aikana pienemmin vaurioin.

Maaseudulla toimivat yritykset ovat toistaiseksi selvinneet kaupunkialueiden yrityksiä paremmin koronan aiheuttamasta iskusta.

"Korona on tuottanut uudentyyppisen tilanteen. Huoltovarmuuden tarve on noussut ihan uudella tavalla esille. Maaseudun yrittäjyys pohjautuu ruokaketjuun, ja se on kestänyt koronan vaikutukset monia toimialoja paremmin", Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) pk-yrityksistä vastaava johtaja Jouni Hakala kertoo.

EK:n toukokuussa tekemän yrityskyselyn mukaan kriisin vaikutukset tuntuvat rajuimmin Uudenmaan alueen yrityksissä.

Ydinmaaseudun yrityksistä 34 prosenttia oli joutunut sopeuttamaan toimintaansa tai koki toiminnan lopettamisen tai konkurssin todelliseksi uhaksi. Muilla aluetyypeillä näiden yritysten osuus oli 46–48 prosenttia.

EK:n aikaisempien tutkimusten perusteella maaseudulla on tavanomaista enemmän yrittäjiä, jotka omistavat monta yritystä. Silloin kriisin kestävyys voi joissain tapauksissa olla parempi. Lisäksi maaseudun työnantajayrityksistä jopa seitsemän kymmenestä on perheyrityksiä.

Kesäkuun aikana yritysten luottamusindikaattorit paranivat hieman kevään pohjalukemista. Matkaa kriisiä edeltävään tasoon on silti vielä paljon.

Erityisen huolestuttavaa on vientiyritysten määrän nopea pudotus.

"Kansainvälistä toimintaa harjoittavien yritysten määrä putosi kevään aikana viidellä tuhannella. Entisiin lukuihin on pitkä matka senkin jälkeen, kun tauti saadaan maailmalla hallintaan", Hakala arvioi.

Syksyn tilanne on teollisuusyrityksessä heikko. Edelleen on osin arvoitus, kuinka iso pudotus vientiin on tulossa. Kansainvälisen valuuttarahaston ennusteen mukaan maailmantalous supistuisi tänä vuonna lähes viisi prosenttia, mikä on eniten 1930-luvun suuren laman jälkeen.

Suomen tärkeimmillä vientimarkkinoilla Euroopassa tautitilanne on saatu hyvin hallintaan. Toisaalta Suomen viennille tärkeiden investointitavaroiden kysyntä on romahtamassa.

Tiistaina esimerkiksi saksalainen IFO-instituutti arvioi maan investointien vähenevän tänä vuonna 20 prosenttia valtavasta elvytyspaketista huolimatta.

Investointien vähäisyys on ollut Suomen talouden ongelma pitkään, eikä koronan luoma epävarmuus ainakaan helpota tilannetta.

Hakala arvioi uusien kasvualojen löytyvän digitalisaation ja ilmastonmuutoksen torjunnan ympäriltä.

"Uskon myös elintarviketeollisuuteen. Puhtaus, turvallisuus ja ilmastonmuutos ovat ne valtit. En näe syitä, miksi vienti ei voisi vetää paremmin jatkossa."

Valtiolta EK kaipaa panostuksia tutkimukseen, liikennehankkeisiin ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Myös yritysten yleiseen kustannustukeen tarvitaan Hakalan mukaan todennäköisesti lisärahoitusta.

Hallitus päätti aikaistaa etätyösuosituksen poistamista elokuun alkuun osin elinkeinoelämän painostuksesta.

"Etätyössä on paljon hyvää, ja se voi tuoda mahdollisuuksia tasapainoiselle aluekehitykselle. Toisaalta esimerkiksi myyntityö on vaikeaa ilman henkilökohtaisia kohtaamisia."

Lue lisää

Miten pelastaa työpaikat maailman mennessä kiinni?

Tapahtumateollisuus pelkää mahdollisten uusien koronarajoitusten johtavan konkurssiaaltoon

Ministeriksi palannut Annika Saarikko: Tapahtumajärjestäjille ei ole varattu uutta koronatukea

Pääministeri Marin puolustaa sovittua EU-rahoitusta