Marttila luottaa siihen, että viljelijät ymmärtävät ilmastotoimien tärkeyden – "turvemaiden osalta pitää uskaltaa tarttua härkää sarvista" - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Marttila luottaa siihen, että viljelijät ymmärtävät ilmastotoimien tärkeyden – "turvemaiden osalta pitää uskaltaa tarttua härkää sarvista"

"Hullujahan me oltaisi jos ei otettaisi ohjia omiin käsiin", Marttila kommentoi maatalouden ilmastotiekarttaa.
Heta-Linnea Kovanen
Ilmastotiekartta on herättänyt kummastusta esimerkiksi turvepeltojen päästölaskennan osalta. Kotieläintilalliset ovat tyytyväisiä siitä, että maaperän päästöt on nyt tuotu esille.

Viikko sitten julkaistu maatalouden ilmastotiekartta esitti keinoja maatalouden hiilipäästöjen vähentämiseen. Valikoimaan kuului esimerkiksi biokaasutuotannon ja kerääjäkasvien viljelyn lisääminen, turvemaiden viljelyn muutokset ja satoisuuden parantaminen hyvillä mailla, joka vapauttaa pinta-alaa muuhun viljelyyn.

MTK:n valtuuston puheenjohtajan Juha Marttilan mukaan järjestön on tärkeää olla aktiivisesti mukana alan ilmastokeskustelussa ja keinojen etsinnässä. Hän uskoo että jäsenistö ymmärtää ja tiedostaa ilmastonmuutoksen vakavuuden ja on halukas toimimaan sitä vastaan.

"Lisäksi on vahva näkemys siitä, että ilmastoviisaus tulee olemaan markkinoilla kilpailuvaltti. Myös suomalainen elintarviketeollisuus on tehnyt jo saman johtopäätöksen", Marttila selittää.

"Kun ilmastovaikutukset kuitenkin tulevat näkymään maatalouspolitiikassa niin hullujahan me oltaisi jos ei otettaisi ohjia omiin käsiin."

Marttilan mukaan kielteistä palautetta viljelijöiltä on tullut lähinnä hiilipäästöjen laskentatavasta. Monet kokevat, että sadon rooli hiilen sitojana tulisi ottaa huomioon maatalouden hiilijalanjälkeä laskiessa.

"Siihen vastaus on se, että näinhän se on. YK:n alainen järjestö on kuitenkin päättänyt, että näin päästöt nykyään lasketaan", Marttila toteaa.

"Tästä tietenkin seuraa se, että hiilineutraaliksi on hankala päästä. Meillä on tuotannossa päästöpuoli ja sidontapuoli, joista jälkimmäistä laskennat eivät tunnista juuri ollenkaan."

Lisäksi kritiikkiä kohdistuu turvemaiden suureen painoarvoon ilmastotiekartassa. Syy tähän on se, että kansallisissa tutkimuksissa merkittävä osa Suomen maatalouden päästöistä tulee turvemailta.

Marttilan mukaan turvemaiden osalta pitää uskaltaa tarttua härkää sarvista. Hän penää kuitenkin myös lisätutkimusta siitä, miten turvemaiden päästöihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi jatkuvalla viljelyllä.

"Haluamme kuitenkin korostaa, että ei kenenkään elinkeinoa ole tarkoitus viedä. Tiekartan yhtenä tarkoituksena on olla herätys siitä että turvemaiden päästöihin pitää löytää ratkaisuja. Näin voidaan parantaa myös turvemaita viljelevien toimeentuloa pitkällä tähtäimellä."

Yleinen ilmapiiri ilmastotiekarttaa kohtaan on ollut Marttilan mukaan kuitenkin myönteinen, ja jäsenistö on yhtä mieltä siinä, että MTK:n pitää ottaa keskustelussa aktiivinen rooli.

Erityisesti kotieläintilalliset ovat olleet tyytyväisiä siihen, että maaperän suuret hiilipäästöt ja ratkaisut niihin on nyt nostettu keskiöön.

"Erityisesti nauta on nyt useamman vuoden antanut suorastaan kasvot ilmastonmuutokselle. Se, että vain neljännes päästöistä tulee suoraan eläimistä ja 75 prosenttia maasta on ollut monille yllätys."

Liikkeelle ilmastotoimissa pitäisi lähteä tutkimuksen lisäämisellä, Marttila sanoo. Hän tahtoo mittavia investointeja esimerkiksi tutkimusinfrastruktuurin rakentamiseen turvemaiden viljelyn ja hiiliviljelyn ympäristövaikutusten mittaamiseksi.

"Moni on kysynyt suoraan, miten turvepeltojen päästöt voivat pitää paikkaansa. Niitä on kuitenkin vain muutama sata tuhatta hehtaaria, ja ne ovat melko ohutturpeisia. Minunkaan järkeeni ei mene, miten ne voisivat tuottaa yhtä paljon päästöjä kuin henkilöautot vuodessa."

Marttila myöntää sen, ettei lisätutkimus voi johtaa siihen päätelmään, että toimia ei tarvittaisi. Merkitystä on kuitenkin sillä, millaisia toimia on tarpeen ottaa käyttöön. Osa toimista on helppoja, kuten tuotannon tehostaminen.

"Kaikilla tiloilla on asioita, joita voidaan tehdä fiksummin. Kun niihin paneudutaan, niin talous kiittää ja ilmasto kiittää."

Helppoja, mutta kalliita toimia Marttilan lisäksi on esimerkiksi turvepeltojen säätösalaojitus. Se voi tuottaa hyviä tuloksia, mutta viljelijöillä itsellään ei ole investointeihin varaa. Hankalimpia toimia olisivat rajoitteet, joiden käyttöä Marttila toivoo mahdollisimman vähän.

Kaikkein huonoin vaihtoehto olisi, jos kuluttajat menettävät luottamuksensa ja äänestävät jaloillaan. Kuluttajien uskon säilyttämiseksi vaaditaan toimia ja tuloksia, Marttila sanoo.

Marttila muistuttaa, että ilmastotoimet eivät saa johtaa ruokatuotannon vaarantumiseen. Ilmastotoimien toteuttaminen vaatii myös valtion toimijuutta, jotta taakka ei osu kohtuuttoman kovana vain yhdelle alalle ja siirtymä on kestävä ja oikeudenmukainen.

Pelkästään kansalliseen perspektiiviin ei kannata myöskään takertua. Vaikka ruoantuotantoon tarvittavaa pinta-ala vähenisi satoisuutta nostamalla, ei yli jäävää peltoa silti välttämättä kannata jättää viljelemättä.

"On tutkimustietoa siitä että jo nyt pystytään tuottamaan kansainvälisessä vertailussa kestävällä tavalla ruokaa. Jos tästä vielä parannetaan, niin onko se sitten ilmastolle hyvä voi huono juttu, jos täällä jätetään maata viljelemättä ja ruokaa tuotetaan muualla?"

Lue lisää:

"On silläkin hinta, jos näitä toimia ei tehdä" – ilmastokartan miljardihinta on suhteessa halpaa hiilisäästöä

MTK:n ilmastotiekartassa lähdetään ruokavalion muuttamisen sijaan maaperä edellä – "Tehtiin miten tahansa niin maaperän päästöjä täytyy vähentää"

MTK:n ilmastokartta: Maatalouden hiilipäästöt voisivat vähentyä jopa 42 prosenttia vuoteen 2035 – ei vaatisi muutoksia ruokavalioon

Lue lisää

Olemme kuulemma käyneet ilmastovaalit – metsät sitovat yli 80 prosenttia kasvihuonepäästöistä, silti niitä ei mainita budjetissa

Markus Eerola: Ministeriöt eivät kykene koordinoimaan maatalousasioita keskenään – näkyy heikkona kannattavuutena tiloilla

Biotaloutta ei mainittu budjettiriihessä ollenkaan, MTK:n Marttila moittii: "Kunnianhimo puuttuu"

MTK arvioi viljasadon jäävän paljon ennustettua pienemmäksi