Politiikka

Konkaripoliitikko Kyösti Virrankoski varoittaa keskustaa oikeistolaisesta linjasta – sote-uudistusta hän pitää valtavana keskittämishankkeena

Kauhavalaisen Kyösti Virrankosken mielestä Katri Kulmuni ei voi jatkaa enää keskustan puheenjohtajana. Tekir-kohu toimii varoittavana esimerkkinä ylipaisuneesta erityisavustajien määrästä.
Johannes Tervo
Kyösti Virrankosken mukaan keskustan kannatuskriisi johtuu Juha Sipilän pieleen menneestä hallituskaudesta. Virrankoski toimi keskustan kansanedustajana 1991–1995 ja Euroopan parlamentin jäsenenä 1996–2009.

Kyösti Virrankosken mukaan keskustan kannatuskriisi johtuu Juha Sipilän (kesk.) pieleen menneestä hallituskaudesta. Entinen europarlamentaarikko ja kansanedustaja pitää Sipilän hallitusta Suomen historian oikeistolaisimpana.

Hallitus ajoi hänen mukaansa kovaa uusliberaalia markkinatalouspolitiikkaa, mikä ei istu keskustalaiseen ajattelutapaan. Kilpailun edistäminen johti tavallisten kansalaisten palvelujen huonontumiseen.

"Kilpailu on hyvä renki, mutta se on huono isäntä. Markkinavoimien aisoissa pitäminen on keskustan keskeinen tavoite."

Keskustalainen konkaripoliitikko nostaa epäonnistuneista hankkeista esiin soteuudistuksen lisäksi taksiuudistuksen, postiuudistuksen ja kauppojen aukioloaikojen vapauttamisen.

"Kauppojen aukioloaikojen vapauttamisen piti luoda uusia työpaikkoja, mutta kävi päinvastoin. Erityisesti perheyritykset kärsivät uudistuksesta, koska eihän perheyritys voi olla auki vuorokauden ympäri seitsemänä päivänä viikossa."

Virrankosken mukaan keskustan on vaalittava ydintavoitteitaan alueellista, sosiaalista, sivistyksellistä ja taloudellista tasa-arvoisuutta. Korkeakoulujen lukukausimaksut olisivat suuri uhka sivistykselliselle tasa-arvolle.

"Lukukausimaksuista ei päästä ikinä eroon, jos ne joskus luodaan", Virrankoski painottaa.

Kyösti Virrankoski pitää nykyhallituksen kaavailemaa sote-uudistusta valtavana keskittämishankkeena. Hän muistuttaa, että maalaisliitto-keskustan syntymaaperä on tavallisten kansalaisten muodostamassa kunnallishallinnossa.

Valtion paikallishallinto, kuten poliisi, verottaja ja tuomioistuin, on jo suurin piirtein ajettu alas maaseutukunnista.

Seuraavaksi kuntien kaksi keskeistä sektoria, sosiaalitoimi ja terveydenhuolto, aiotaan siirtää maakunnille. Tämä tarkoittaa Virrankosken mukaan päätösvallan ja palvelujen keskittämistä maakuntakeskukseen.

"Vanha totuus on, että oma suu on lähempänä kuin kontin suu. Yhden pienen tai keskisuuren kunnan mielipiteellä ei olisi mitään vaikutusta maakuntahallinnossa."

Pitkäaikainen europarlamentaarikko varoittaa vakavasti keskustaa. Puolueelta katoaa sen yhteiskunnallinen tehtävä eli alueellisen tasa-arvoisuuden puolustaminen, jos sote-uudistus toteutuu suunnitellussa muodossa.

Keskustassa ei ole käyty Virrankosken mielestä asiallista linjakeskustelua kevään 2019 eduskuntavaalien rökäletappion jälkeen. Häntä harmittaa, että politiikka on muuttunut liikaa teatteriksi.

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni joutui kesäkuun alussa myrskyn silmään Tekiriltä saamansa esiintymiskoulutuksensa takia.

Virrankosken mukaan esiintymiskoulutukset johtavat siihen, että poliitikot opettelevat vastaamaan hankaliinkin kysymyksiin hymyillen, sopivasti kiertäen ja omaa puoluettaan kehuen.

”Se ei ole todellista vastuunkantoa, koska aina ei voi vain hymyillä. Välillä on osattava tehdä myös ikäviä ratkaisuja."

Virrankosken mielestä Kulmuni ei voi jatkaa enää keskustan puheenjohtajana syyskuun puoluekokouksen jälkeen. Tekir-kohu toimii varoittavana esimerkkinä ylipaisuneesta erityisavustajien määrästä poliittisessa järjestelmässä.

Virrankoski toimi itse puolustusministeri Veikko Pihlajamäen (kesk.) poliittisena sihteerinä Kalevi Sorsan (sd.) hallituksessa 1983–1987. Silloin vastuunjako oli hyvin selkeä. Sihteeri ei voinut operoida mitään ministerin tietämättä.

"Nykyiset eritysavustajat eivät ole oikeastaan vastuussa kenellekään"

Kyösti Virrankoski antaa Sanna Marinin (sd.) hallitukselle kiitosta koronakriisin tyylikkäästä hoidosta. Hän kuitenkin murehtii Suomen kasvavaa velkataakkaa.

Kauhavalainen ei ymmärrä ekonomisteja, joiden mielestä velkaa voidaan ottaa määrättömästi, koska valtion ei tarvitse maksaa lainojaan ikinä takaisin.

"Sellainen ajattelu romahduttaa finanssimaailman, kuten kävi vuoden 2008 kriisissä. Velanotto täytyisi pitää aina mahdollisimman pienenä."

EU:n komissio esitti toukokuussa 750 miljardin euron elvytysrahastoa koronaviruksen haittojen korvaamiseksi. Rahasto hyväksyttiin tiistaina päättyneissä neuvotteluissa.

Virrankoskesta on vastuutonta talouspolitiikkaa, että EU eläisi velaksi lähes 40 vuotta. Näin pitkään ajanjaksoon sisältyy varmasti useita talouskriisejä.

"Yhteinen velka on hankalaa, koska mikään EU:n jäsenmaa ei voi tosiasiallisesti vaikuttaa toisen jäsenmaan talouteen."

Lue lisää

Paavo Väyrynen valittiin keskustan ruotsinkielisen piirin johtoon

Keskustan Joonas Könttä teilaa Vihreiden mallin valikoivasta asevelvollisuudesta – "Vaarantaisi koko isänmaan turvallisuuden"

Maatalouspolitiikan osaaminen heikkenee

Lapin puolustajana profiloitunut Mikko Kärnä valmis ryhtymään keskustan pormestariehdokkaaksi Helsinkiin